ICC pillugu

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiifiat, ICC tassaavoq naalakkersuisutiguunngitsumik suleqatigiiffik nunat sisamat akornanni suleqatigiiffiusoq. Inuit Alaska-p, Canada-p, Kalaallit Nunaata Rusland-imilu Chukotka-p issittortaanni najugallit katillugit 160,000-it missaannittut sinniisoqarfiat.

ICC-p anguniagai tunngaviusut tassaapput:

• Inuit Issittumi najugallit ataasiunerulernissaat anguniarlugu
• Nunarsuarmioqatigiit akornanni Inuit soqutigisaat pisinnaatitaaffiilu illersussallugit
• Inuit kulturiat inooqatigiinnerallu nalerput siunissarlu eqqarsaatigalugit tammatsaaliorlugulu siuarsassallugu
• Nunani najugarisatsinni politikkikkut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu ineriartortitsinissap tamakkiisumik eqeersimaartumillu peqataaffigineqarnissaa anguniarlugu
• Issittumi avatangiisinut tunngasunut politikkeqarnissaq ataavartussaq ineriartortissallugu kaammattuutigissallugulu
• Nunap Inoqqaavisa inuttut pisinnaatitaaffiisa nunarsuarmioqatigiinni akuerineqarnissaat sulissutigissallugu.

ICC ukiut sisamakkaarlugit ataatsimeersuartarpoq, naggueqatigiit Inuit qalasersuaq avannarleq kaajallallugu najugallit katersuuffigisartagaannik. Ataatsimeersuarnermi aallartitat præsidentissaminnik siulersuisunillu qinersisarput naalakkersuinikkullu anguniagassat inassuteqaatillu aalajangersorneqartarlutik. Ataatsimeersuarneq kattuffiup ingerlanerani qitiulluinnarpoq, tassani pissutsit tamanut pingaarutillit oqallisigineqartarmata, ICC-p ingerlariaqqiffissaanik tikkuussiffiummat naggueqatigiillu Inuit kulturikkut ataqatigiinnerat nukittorsarneqartarmat.

ICC Nunat Inoqqaavisat Suliniaqatigiiffigaat, tassumalu siunertaa tassaavoq Issittumi allanngoriartortumi kulturi avatangiisillu aqqutigalugit inuit pisinnaatitaaffii ataatsimoornissaallu qularnaassallugu. Suliniaqatigiiffiup ullumikkut sinniisuuffigai inuit 180.000 missigisaat nunanit sisamaneersut, tassa Alaskamit (USA), Canadap issittortaanit, Tjukotkamit (Rusland) kiisalu Kalaallit Nunaannit pisut. Nunat tamarmik immikkoortortaqarput aggerfitsik naapertorlugu immikkut aaqqissugaasunik. Alaska, Canada Kalaallillu Nunaat tamarmik immikkut 18-inik aallartitaqarput, Tjukotkalu 12-inik.

ICC Kalaallit Nunaata aallartitai tassaapput siulittaasoq, siulittaasup tullia, Inatsisartunit aallartitat pingasut, kommunit sinniisuat kiisalu nunat tamakkerlugu kattuffiit aallartitaat aqqaneq-marluk. Aallartitat ukiut sisamakkaarlugit ataatsimeersuartarput ukiumullu marloriarlutik ataatsimiittarlutik. ICC Kalaallit Nunaata siulersuisui tassaapput siulittaasoq, siulittaasup tullia kiisalu ilaasortat nalinginnaasut pingasut

Nuummi ataatsimeersuarnerup kingorna Hjalmar Dahl kiisalu Nuka Kleemann siulittaasutut aammalu siulittaasup tulliatut ingerlaqqipput. Siulersuisunut ilaasortat sinneri tassaapput Sofie Svendsen, SIK, Aviâja E. Lynge, MIO, aammalu Apollo Mathiassen, Avannaata Kommunia. Qulutannguaq Berthelsen aallartitat siulittaasuattut qinigaavoq.