ICC pillugu

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiifiat, ICC tassaavoq naalakkersuisutiguunngitsumik suleqatigiiffik nunat sisamat akornanni suleqatigiiffiusoq. Inuit Alaska-p, Canada-p, Kalaallit Nunaata Rusland-imilu Chukotka-p issittortaanni najugallit katillugit 160,000-it missaannittut sinniisoqarfiat.

ICC-p anguniagai tunngaviusut tassaapput:

  • Inuit Issittumi najugallit ataasiunerulernissaat anguniarlugu
  • Nunarsuarmioqatigiit akornanni Inuit soqutigisaat pisinnaatitaaffiilu illersussallugit
  • Inuit kulturiat inooqatigiinnerallu nalerput siunissarlu eqqarsaatigalugit tammatsaaliorlugulu siuarsassallugu
  • Nunani najugarisatsinni politikkikkut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu ineriartortitsinissap tamakkiisumik eqeersimaartumillu peqataaffigineqarnissaa anguniarlugu
  • Issittumi avatangiisinut tunngasunut politikkeqarnissaq ataavartussaq ineriartortissallugu kaammattuutigissallugulu
  • Nunap Inoqqaavisa inuttut pisinnaatitaaffiisa nunarsuarmioqatigiinni akuerineqarnissaat sulissutigissallugu.

ICC ukiut sisamakkaarlugit ataatsimeersuartarpoq, naggueqatigiit Inuit qalasersuaq avannarleq kaajallallugu najugallit katersuuffigisartagaannik. Ataatsimeersuarnermi aallartitat pr├Žsidentissaminnik siulersuisunillu qinersisarput naalakkersuinikkullu anguniagassat inassuteqaatillu aalajangersorneqartarlutik. Ataatsimeersuarneq kattuffiup ingerlanerani qitiulluinnarpoq, tassani pissutsit tamanut pingaarutillit oqallisigineqartarmata, ICC-p ingerlariaqqiffissaanik tikkuussiffiummat naggueqatigiillu Inuit kulturikkut ataqatigiinnerat nukittorsarneqartarmat.