Ukiortaami oqaaseqaat

Wednesday 15th of January 2020

Wednesday 15th of January 2020



All.: Hjalmar Dahl, ICC Kalaallit Nunaata siulittaasua

2020-mut isernitsinni kikkut tamaasa ukiortaami pilluaqqorusuppakka 2019-milu pisunut qutsavigerusullugit.

2020 immikkut ICC-mut pingaaruteqarpoq, tassami 1980-imi ICC-p Nuummi pilersinneqarneraniit ukiut 40-nngortorsiortussaavugut immikkut nalliussiumaakkatsinnik.

2019-imi Nuup qeqqani nutaamik allaffittaarnerput sulinitsinnut angisuumik sunniuteqarpoq. Illoqarfimmi ersarinnerulerpugut akikinnerusumillu suliffeqarfeqalerluta. Nutsertariaqarnitta ilaatigut peqqutigaa Inatsisartuni amerlanerussuteqartut 2020-miit 2022-mut ICC-mut tapiissutissat annikilliartortinnissaat aalajangiummassuk. Tamanna soorunami ajuusaanaqaaq ICC-ip sulineranut imaanaanngitsunik kinguneqartussaammat.  Aningaasatigut annikillisaanissap kingunerisassaasa ilagaat nunatsinni, nunat tamalaat akornanni naggueqatigiillu Inuit ICC aqqutigalugu suleqatigiinitsinnut annikillisaanissarput. Pissutsit taamaalinerat soorunami ukiuni tulliuttuni ernumanartunik nassataqassasoq naatsorsuutigaara.

Taamaakkaluartoq suliavut ingerlaavartut nanginnissavagut, soorlu Naalagaaffiit Peqatigiinni Nunap Inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik nukittorsaaneq Issittumilu Siunnersuisoqatigiinni pisussaaffigut ilanngullugit.

Ukiumi nutaami suliassavut immikkut taarusutama ilaat tassaapput:

Silap pissusaa
Issittumi Siunnersuisoqatigiinni 2019-mi ministerit ataatsimiineranni oqaatsinik silap pissusaata allanngoriartorneranik miserratiginninnerit ileqqorisaarnermi USA-p naalakkersuisuisa kukkorujussuarnerattut nalilerneqartariaqarpoq. Silap allanngoriartorneranut sillimajuarnissaq paasissutissanillu eqqortunik tusarliisarnissat siunertaralugit ICC-mi ukiuni aggersuni pissutsit piviusut aallaavigalugit annertusassavarput.

Inuit Ilinniartitaanerat
Qinigaaffimmi (2018-22) Utqiagvimmi aalajangersagaq naapertorlugu Inuit Ilinniartitaanerat pillugu ataatsimiititaliaq pilersinneqartussaavoq. ICC-p issittoq tamakkerlugu immikkoortoqarfii sisamaasut tassani ilaasortaatitaqartussaapput. Nunatsinni kommuunit ilinniartitsinermik pisortaqarfii ilinniartitsisullu kattuffiat IMAK suleqatigalugit ICC nunatsinni sulisussamik ataatsimiititaliamik siunnersuisussamik aamma pilersitsivoq. Taakku siusinnerusukkut Nuummi Inuit Ilinniartitaanerat pillugu Ataatsimeersuarnermi kaammatuutigineqartut atuuttusanngortinnissaat siunertarlugu suliaqassapput.

Suleqatigiinneq tamanna pingaarutilittut isigaarput suliassat pingaaruteqarmata qilanaarnarlutillu. Isumassarsianik, ilisimasanik, ilikkakkanillu paarlaateqatigiittarnikkut Inuit siammarsimaffitsinni piorsarsimassutsitta nukittorsarneqarnissaata aqqutissiuunneqarnissaa sulinermi qitiussasoq siunertaraarput.

Ilinniartitaanermi suliniut nutaaq FN-ip Nunat Inoqqaavisa Oqaasii pillugit Ukiorititaanut pisortatigoortumik UNESCO-p Paris-mi allaffeqarfissuani 28. januar 2019-mi aallartinneqartoq tulluavippoq. 2020-mi ukiup affaani siullermi Avanersuarmi tamanut ammasumik sumiorpaluutit pillugit inunnik aammattaaq ataatsimiisitsiniarpugut. Ataatsimiisitsinerit taama ittut Nuummi Tasiilamilu ingerlatereerpavut. Isummat siunnersuutillu katersavut pisortanut apuunnissaat siunertaavoq.

2019-ip naajartornerani Naalagaaffiit Peqatigiit ukiumoortumik ataatsimeersuarnerminni aalajangerpaat Nunani Tamalaani Nunat Inoqqaavisa Oqaasiinut Ukiorititaq ukiuni qulini nanginneqassasoq, tamannalu 2022-miit 2032-mut ingerlanneqassalluni.

Tarnikkut peqqissuseq
Issittumi tamarmi inuusuttut akornanni imminut toquttarneq amerlassusermigut ernumanartumik siaruaassimavoq. Kalaallit Nunaanni ICC-ip Tasiilamut angalanerani ajornartorsiut tamanna pillugu paasisavut amerlanerulerput. ICC-llu peqatigiiffik nutaaq ”Tasiilaq Nuan” kajumissaammik nersornaaserpaa. ”Tasiilaq Nuan”-imi suliniartut illoqarfimmi pissutsit pitsaanerusumut saatikkusuppaat, tassami inuiaqatigiit sinnerinit pissusissamisuungitsumik isiginiarneqartarneq ammalu unammilligassarpasuaqarnera pitsaanerusunik naleralerluni ingerlanneqarusukkamikku. Soorunami suliniarneq tamanna ukiuni tulliutuni tapersersortuassavarput peqataaffigisinnnaasatsinnilu akuusarluta.

Issittumi Siunnersuisooqatigiit atasinnaasumik ineriartortitsinissamik suleqatigiiffiat peqatigalugu suliniuteqarfik CREATeS aqqutigalugu inuusuttunut suleqatigiinnik isumasioqatigiiffiusunik ingerlatsisooqartarpoq, soorlu Nuummi 2019-mi upernaakkut taamatut aaqqissuussisoqartoq. Anguniagaavoq inuusuttut najugaqarfinni peqataanerulersinnissaat aammalu tarnikkut peqqissuunissaat anguniarlugu taamma aaqqissuussisoqartarpoq. Suleqatigiiffimmi tassani ICC toqaanartumik peqataavoq – inuusuttut akornanni imminut toquttarnerup annikillinissaa siunertarineqarluni.

Plastikinik atuinerup annikillisinniarnissaa
Kalaallit Nunaanni avatangiisit pingortitarlu amerlasuutigut nunarsuarmi minguinnerpaatut oqaatigineqartarput. Ilumoortorli tassaavoq plastikinit pinngortitap mingutsinneqariartuinnarnera. Taamaammaat Kalaallit Nunaanni ICC-p suliniaqatigiiffik ”Plastic is not so Fantastic” suleqatigalugu isumasioqatigiiffinnik isummanillu paarlaateqatigiiffinnik arlalinnik ingerlataqarniarpoq. Anguniagaavoq ilisimasanik siunnersuutinillu katersuinissaq aammalu qanoq issilluni plastikinik atuinerup mingutsitsinerullu annikillisinneqarsinaanerata oqallisigineqartarnissaa. Angusat paasisallu Naalakersuisunut apuunnissaat siunertaavoq. Inatsisartut siorna upernaakkut ataatsimiinneranni nunatsinni plastikkip atugaavallaarnerata apparsarnissaa eqqartoramikku aalajangiipput Naalakkersuisut tamanna pillugu Inatsisartunut periussissanik saqqummiussaqassasut. Tamanna pissaaq Inatsisartut ukioq manna upernaakkut ataatsimiinnerisa nalaani.

Neriuutigaarput ataatsimiisitsisarnissatsinni inuit soqutiginnittut, nunatsinni inuussutissarsiornermik ingerlatallit allallu peqatigisarumaaraatigut.

Kalaallit Nunaanni ICC-mi 2020-mi unammilligassat suulluunniit saqqummerumaartut piareersimaffigaavut ukiumilu qaangiuttumi suleqatigisartakkavut ikinngutivullu tamaasa qujassuteqarfigalugit.

Ukiortaami pilluaritsi!

Subscribe to our newsletter