Asseq: Hjalmar Dahl

Hjalmar-mut oqaaseqaat

Hjalmar Dahl 1980-imi Nuummi ICC-p pilersinneqaqqaarneranili sulinini aallartissimavaa, taamani ICC-p Presidentia siulleq Hans-Pavia Rosing immikkut allattaaffigalugu aallartissimalluni.

ICC-p suliai najugaqarfinni assigiinngitsuni taamatullu nunakkaartumik avammut ilisimatitsissutigisarnissai akisussaaffigisimavai. ICC-p Naalagaaffiit Peqatigiinni (FN) NGO-tut Kategori II-mut nunani tamalaanni kattuffittut akuerisaalluni inissinnissaa FN-ip Aningaasarsiornermi Inooqatigiinnermilu  Siunnersuisoqatigiivinit (ECOSOC) akuerineqarnissaanut  pingaarutilimmik aamma Hjalmar suleqataavoq.

Taassuma kingorna ICC-p FN-imi Nunat Inoqqaavi pillugit Suleqatigiissitaani ICC-p suliaanik ataqatigiissaarisuusimavoq, Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutissap isumaqatigiinniutiginerani, FN-imi Nunat Inoqqaavisa Ataavartumik Ataatsimiittarfiata pilersinneqarniarnerani allallumi Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa illersornissaannut atuutsilernissaanullu tunngasuni ataqatigiissaarisutut suliaqartarsimalluni.

1992-miit 1993 ilanngullugu Naalagaaffiit Peqatigiit Geneve-imi Inuit Pisinnaatitaaffi pillugit Immikkoortortami immikkut atorfeqartitaalluni sulivoq.

2010-mi ICC-p Siulersuisunut qinigaavoq 2014-imilu Siulittaasup Tulliatut inissilluni. Ullumikkut Hjalmar ICC Kalaallit Nunaannut siulittaasuuvoq. 2018-imi 13-inissaanik ICC ataatsimeersuarmat ingerlaqqippoq 2022-imi ataatsimeersuarnissap tungaanut inissisimalluni. Hjalmar ukiut 38-t sinnerlugit massakkumut ICC-mi suleqataavoq.