English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

Nuummit nalunaarut 2010

Juunip 28-anniit juulip aappaannut 2010 Nuummi Kalaallit Nunaanni Inuit Alaskameersut, Canadameersut, Kalaallit Nunaanneersut Chukotkameersullu Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata aqqanilissaannik Ataatsimeersuarneranni, pilersinneqarneranilu ukiut 30-inngornerat nalliuttorsiutigiitigalugu ataatsimeersuarnerannit

Inoqatigiinneq Sharing Life

qulequtaralugu imatut nalunaaruteqarput:

Eqqaamallugu Inuit kinaassusiannut tunngaviummat isumalluutitigut kulturikkut inuunermilu namminermi allanik ataqqinnittumik peqateqarneq, taannaammallu ataatsimuussutsimik tunngaviliisoq, naalagaaffiillu sisamat akimorlugit, uagutsinnik inuiattut ataatsitut ataqatigiissitsisoq;

Kingumut eqqaallugu  Alaskami 1977-imi naggueqatigiit Inuit ataatsimeersuaqqaarnerat, Eben Hopsonip aggersaaneratigut, naggueqatigiit ataatsimuussusiat nalliuttorsiutigiumallugu, misilittakkatigullu immersoqatigiinnermik toqqammaveqartumik ataatsimoortumik nunarsuarmioqatitsinnut kiinnertalerumalluta, pisinnaatitaaffigullu ataatsimoorluta illersorumallugit;

Eqqaamallugu taamani ICC-mi siulersuisuugallartut pilersinneqarmata, siunertaralugu suleqatigiinnissami siunnerfissat ICC-p aaqqissuusaasumik kattuffinngornissaanut toqqammavissat aammalu ulluinnarni aqutsinissamut malittarisassat suliarineqarnissaat, tamannalu pimmat ukiut 30-t matuma siorna, maani Nuummi 1980-mi, ukioq ICC-p tunngavilerneqarfia;

Qilanaaralugu suli ukiuni 30-ni aggersuni angusaqarfiulluartuni suleqatigiikkumaartugut, ukiuni kingullerni Inuit ataatsimeersuartarnerat ilinniarfigalugu, paasisavut nutaat misilittakkallu ukiunilu 30-ni atasimanitsinni ilisimaarilersimasagut toqqammavigalugit suleqatigiinnissap ingerlaqqinnissaanut;

Naqissuserlugu ICC-p kattuffittut immikkuullarissusia tassaammat Nunat Inoqqaavisa Kattuffiat (Indigenous Peoples Organization, IPO), soorlu nunatsinni avataanilu tatigisaallunilu taamak tusaamaneqartoq;

Nersorniarlugit ICC-p siulittaasua tunuartussanngortoq, siulersuisunilu ilaasortaasimasut qulissaannik ataatsimeersuarsimanitsinnit sulilluarsimanerannik qutsavigalugit;  

ICC-mi siulittaasunngorlaaq siulersuisunullu ilaasortanngortut tamakkiisumik taperserlugit qujaffigalugillu imminnut pisussaatitaammata Inuit inuiattut ataatsitut siuarsarniarlugit tunniusimallutik suliniarlutik sassarsimammata;

Ilisimaaralugu Inuit meerartaasa inuusuttortaasalu ICC-p sulineranut toqqaannartumik peqataatinneqarnerat pingaarluinnartuusoq, taakkuummatami piujuartitsineq tunaartaralugu siunissami ingerlatitseqqittussat;

Nuannaarutigalugu 2007-imi Naalagaaffiit Peqatigiit Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarut ataatsimeersuarnerminni akuersissutigimmassuk, ilaatigut naqissuserlugu inuiaat kikkulluunniit tamarmik nammineq inuusaatsimikkut nunarsuarmut tunniussaqarmata nunarsuarmiut kulturikkut pisuunnguutigisaannik, erseqqissarneqarluni Nunat Inoqqaavi sumiluunniit allanit immikkoortitaasutut pineqassanngitsut, nammineersinnaasutut pisinnaatitaaffeqassasut, inuiassuarnut allanut naligiissitaasutut inuiattut immikkuullarissusertik aallaavigalugu inuttut ataqqineqassasut;

Erseqqissaatigalugu nunarsuarmi inuttut pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkat nunarsuaq tamakkerlugu nunat inoqqaavisa, Inuit ilanngullugit, pisinnaatitaaffii pillugit aalajangersakkat ilanngullugit suli tamakkiisumik akuerineqarlutilluunniit piviusunngortinneqarsimanngimmata, taamaattumillu Inuit inuiaat allat peqatigalugit anguniartariaqarmassuk siunertarput, tassalu Inuttut pisinnaatitaaffitta tamakkiisumik akuersaarneqarnissaat;

Maluginiarlugit nunat tamalaat akornanni piffissami kingullermi ineriartornerit annertusiartortut Inunnullu siunniuteqartussat, taamatullu aamma naalagaaffiit, suliffissuit, ilisimatusartut immikkullu soqutigisaqaqatigiit annertuumik sunniuteqartut ukiuni kingullerni sisamani Issittumik soqutiginninnerat avataanillu suliniuteqarnerat sunniinerallu qularutissaanngitsumik sukkasuumik annertusiartuinnartumillu ingerlajuassammat, ICC-millu ukiuni tulliuttuni sisamani malinnaavigisariaqarmat eqqumaffigalugulu;

Paasillugu Mexicop Kangerliumarngani imaani uuliasiornermit ajunaarnersuaq ingerlasoq, taamatullu aamma Issittumi avatangiisit mianernassusiat taamatullu aamma annertuumik uuliaarluertoqassappat tamatuma Inunnut ajunaarnersuarmik kinguneqarnissaa, taamatullu aamma suliffissuit aatsitassanik ikummatissanillu piaanermik suliaqartuusut annertujartuinnartumik sinerissatta imartaani nunamiluunniit pisuussutinik iluanaarniuteqarneq siunniusimammassuk;

Arajutsisimanagu Issittumi pissutsit allanngornerat, soorlu Inuit nunaanni sermit sikullu aakkiartornerat, eqqasunnaralugulu, kisiannili ilisimaaralugu Inuit oqaluttuarisaanermi akunnerminnit avataanillu nukissamik pissarsisarmata naleqqussarnissamut unammiuagassat, allanngornerit pilersitaat, iluatsittumik akiorniarlugit;

Arajutsisimanagu naalagaaffiit pissaanilissuit sunniuteqarluartullu aammalu suliffissuit sullissiviillu annertunerujartortumik Issittup imartaata pisuussutaanik atuinissamut tassungalu atasunik isumalluutinik piiaanissamut soqutiginnimmata;

Akuersaarlugu Inuit, Issittumi, sineriak ilanngullugu, siammaseqisumi nunat inoqqaavisut imaanik napaniuteqartutut pisinnaatitaaffeqarmata, Issittup imaani avatangiisinik kinguaariinnut maanna inuusunut kinguaassaannullu aqutsinissamut, aamma akisussaaffeqarmata nunarsuarmiut sinnerlugit imaanik innarliinaveersaarnissaq isumagissallugu;

Eqqaamallugu Issittumi Oqartussaaneq pillugu Inuit Nalunaarutaat apriilimi 2009-meersoq, Inuit Siuttuisa Isumasioqatigiinneranni, Kuujjuarmi oktobarimi 2008-mi pilersinneqartoq, suleqatiginnikkumanermillu ataqqeqatigiinnermillu anersaaqarluni nassuiaateqartoq Inuit qulangersimaneqaratik oqartussaanermut pisinnaatitaanerat qanoq atortinneqassasoq;

Immitsinnut eqqaasilluta Inuit allanik suleqateqarlutik anguniakkaminnik annertuumik iluatsittarsimammata, tassunga ilagitillugit uagutsinnit allaasumik ilisimasanik pigisallit, aamma nunat tamalaat akornanni Issittorlu tamakkerlugu ilisimatusarnikkut sulinermi peqataanikkut, aammalu Naalagaaffiit Peqatigiinni aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni, peqatigitillugulu uagut nammineq ilisimasatsinnik tunaartaqartuartugut pisinnaatitaaffitsinnillu siuarsaasugut;

Maluginiarlugu, uffa Issittumi annertuumik assigiinngitsutigut suleqatigiittoqartoq suliniuteqartoqarlunilu, taamaattoq issittumiit issittumut sanilerisatsinnut attaveqatigiinnermut angallassinermullu Inuit periarfissaat ajuusaarnartumik suli amigaqimmata;

Eqqaallugu ICC-p ataatsimeersuarlutik naapinnerini siullerni unammiuagassat Inunnit siumukkat naalakkersuinermut, aningaasaqarniarnermut avatangiisinut, inooqatigiinnermut kultureqarnermullu suli sammimmata aamma ICC pisussaaffiligaammat apeqqutit Inuit pingaartitaat, aarlerissutaat pisinnaatitaaffiilu Issittumi anguniakkanut aalajangersaasarnernullu qitiutinneqassammata;

Qutsavigalugit Nuummi Kalaallit Nunaannilu innuttaasut maani ICC-p aqqanilissaannik ataatsimeersuarnerani qanilaarlutik qaaqqusisuummata;

Matumuuna:

 

  1. 1. Ilassilluarlugu akuersissutigaat  ICC-p 2006-imit 2010-mut Suliaminik Nalunaarutaa;

     
  1. 2. Akuersaarpaat  nalunaarutit saqqummiussukkallu pingaassusiat, aamma Inuit aqqanilissaanik Ataatsimeersuarnermi maani oqallisiginninnerat;

     
  1. 3. Inuit tamaasa kaammattorpaat, aqqanilissaanik ataatsimeersuarnerup qulequtaata Inoqatigiinnnerup anersaavani, inuunermi misilittakkatik Inuit ilisimasaat akunnerminni peqatigiissutigeqqullugit aamma allat nunat issittumiittut avataanni najugallit peqatigalugit;

     
  1. 4. ICC piumaffigalugu  Issittumi Siunnersuisoqatigiit nangittumik atoqqullugit Inuit soqutigisaannut periarfissatut pingaartutut, aammali Siunnersuisoqatigiinni allat suleqatigeqqullugit, ICC-p Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Ataavartumik Peqataasutut pingaartumik inissisimanera eqqumaffigiuaqqullugu nukittorsartuaqqullugulu;

     
  1. 5. ICC piumaffigaat  Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat ataavartumillu peqataasut qinnuigeqqullugit Issittumi Siunnersuisoqatigiit Issittoq eqqarsaatigalugu nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermi qitiusumik isummersorfittut inissisimanissaannut ataasiakkaatut peqatigiillutillu tunniusimanerminnik erseqqissaanissaannik; taamatullu aamma Issittumi naalagaaffiit qinnuigeqqullugit nunat marluk amerlanerusulluunniit ataatsimiinnerini Inunnut pingaaruteqarsinnaasuni Inuit peqataatinneqartaqqullugit, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni toqqaannartumik isumalimmillu peqataatitsinertut pissusilimmik.

     
  1. 6. Siulersuisunngortut peqquaat  NP Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaat  misissoqqissaaqqullugu Inunnut maannalu pissutsinut tunngasortaasigut, tassanngalu paasisat nunani tamalaani, naalagaaffinni innuttaaffigisatsinni, nunarsuup immikkoortuini najugarfigisatsinni nunagisatsinnilu inoqarfinnilu tamani saqqummiuttaqqullugit;  

     
  1. 7. Inuit tamaasa kaammattorpaat NP Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaat paasiniaqqullugu, qanorlu namminerminnut namminnerlu atugarisaminnut atuunnersoq;

     
  1. 8. ICC peqquaat  naalagaaffiit Issittumut atasut sakkortuumik kaammattoqqullugit NP Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaata piginnaatitsissutai tamakkiisumik atulerseqqullugit;

     
  1. 9. ICC peqquaat  naalagaaffiit Issittumut atasut sakkortuumik kaammattoqqullugit NP Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaata piginnaatitsissutai tamakkiisumik atulerseqqullugit;

     
  1. 10. ICC piginnaatippaat  meeqqat, inuusuttut utoqqaallu ICC-p sulinerani isumalimmik akuutittaqqullugit.

     
  1. 11. ICC piginnaatippaat  Issittumi Oqartussaaneq pillugu Inuit Nalunaarutaannut  tunngasuni sukumiisumik suleqqullugit siuarsarlugit Inuit soqutigisaat, pisinnaatitaaffii Inuillu aarlerissutaat Issittumi tamarmi aqutsineq eqqarsaatigalugu; ICC-lu piumaffigalugu naalakkersuisunut Issittumiittunut kimigiiseqqullugu Inuit nunaviat tamarmiusutut isigeqqullugu issittumi anguniakkat suliallu ingerlasut sammineqartillugit;

     
  1. 12. ICC peqquaat Issittumi Oqartuussaneq pillugu Inuit Nalunaarutaanni  apeqqutit saqqummiunneqartut pingaarnerit pillugit Ruslandimik, USA-mik, Canadamik aamma Danmarkimik Kalaallit Nunaannillu pisortatigut oqaloqatigiinnermik aallartitseqqullugu;

     
  1. 13. Innersuussutigaat  ICC-mi siuttut Naalagaaffiit NP-imut ilaasasortaasut Issittumi apeqqutinik soqutigisaqartut illugiimmik oqaloqatigileqqullugit, pisinnaatitaaffivut soqutigisavullu pillugit ilinniartillugit pisariaqarfiini suleqatigiinnermik aallartitseqqullugit;

     
  1. 14. ICC ilungersortumik kaammattorpaat  annertusiartortumik nunarsuup ilaani naalagaaffiit suleqatigiiffinnilu oqalliseqataaffinni, ataatsimoorfinnilu siunnersuinikkut peqataaqqullugu, soorlu Europami Naalagaaffeqatigiinni, Amerikami Naalagaaffiit Suleqatigiiffianni aamma nunani G-20-nik taaneqartartuni, taamaalillutik pisinnaatitaaffivut soqutigisavullu taakkua aalajangersaasarnerminni suliniarnerminnilu tamakkiinerusumik ilaatittassammatigik;

     
  1. 15. ICC peqquaat  Inuit pisuussutinik uumassussusilinnik atuinermi aqutsinissamut pisinnaatitaaffii pillugit nukittuumik oqaaseqartaqqullugu uagullu inooriaatsitsinnik piujuartitsisumillu atuinermik ineriartortitsinermilu periaatsitsinnik akerliusut illuatungilertarlugit qaammarsaavigisarlugillu;

     
  1. 16. Inuit piniartortaat Issittumut nutaamut naleqqusarneranni immikkut ittumi tapersersoqqullugit, ICC-lu peqqullugu  uagut nammitsinnik nioqqusiatsinnik niuernermi killilersuinerit naapertuutinngitsumik ileqqorissaarnerunngitsumillu toqqammaveqartut akiorniaqqullugit, tamatumunnga ilanngullugu Europami naalagaaffeqatigiit EU-p naapertuilluanngitsumik puisinit miluumasunillu allanit nioqqutissianik inerteqquteqalerniarluni iliuusai;

     
  1. 17. ICC piumaffigaat  Inuit piniartortaat nunakkuutaartumik kattuffiisigut oqaloqatigeqqullugit aamma, naleqquffiini, nunarsuup ilaani suliniaqatigiiffiit aqqutigalugit, nunat tamalaat akornanni piujuartitsineq pillugu isumaqatigiissutit pioreersut nutaallu, Inuit isumalluutinik silatuumik mianersortumillu atuinermut pisinnaatitaaffiinik nukittorsaallutillu siuarsaasut pillugit;

     
  1. 18. ICC peqquaat Inuit piniarnermik isumalluutinillu atuinermik ingerlassaasa inuussutissarsiutitut inuit pisinnaatitaaffii pillugit nunani tamalaani oqalliffinni tamani nutaamik nassuiarnissaat siuarsaqqullugu;

     
  1. 19. ICC-mi siulersuisunut ilaasortat piumaffigaat  2010-mit 2014-imut Inuit nunavimminni avatangiisinik innarlitsaaliueqataanerat salliutitassaminni siulliuteqqullugu, pingaartumillu siunertaralugu Inuit siunissami isumalluutinik uumassusilinnik peqqinnartunik amiganngitsunillu peqartuarnissaannik siunertaq siuarsaqqullugu;

     
  1. 20. ICC, peqquaat, suliassatut tuaviortutut, pisuussutinik iluaquteqarniarnermik ineriartortitsineq pillugu naggueqatigiit Inuit siuttuinik naapeqatigiissitsinissamik pilersaarusiorlunilu aaqqissuusseqqullugu, avatangiisinut, aningaasaqarniarnermut, inuttut atugsarisanut kulturikkullu sunniutissanik nalilersueriaatsit pillugit Issittoq tamakkerlugu Inuit ataatsimut isumaannik ineriartortitsinissaq siunertaralugu, suliassatullu siullertut naapeqatigiinnermik taamaattumik aningaasalersuinissaq sulissutigeqqullugu;

     
  1. 21. ICC kaammattorpaat  suliniutini qangaaniit ilisimaarisat silarsuarmilu killermiut ilisimatusarnikkut ingerlassaasa peqatigiissinnissaannut issittumilu aalajangersaasarnernut peqataaqqullugu, soorlu 2012-imi Issittumut Ukiorititanut atasumik Ilisimatusarnerneq pillugu ataatsimeersuarnermi, Ilisimasaniit Iliuutsinut taagorneqartumi, allanilu;

     
  1. 22. ICC piginnaatippaat  Issittumi ilisimatusarnermik misissuinermillu isumaqarluartumik peqataanissamut periarfissat annertusiartortut sammeqqullugit, peqataaqqullugu llisimatuutut misissuinerit ileqqorissaarnikkut akisussaassuseqartumillu ingerlassaasut siuarsarneranni, kiisalu qulakkeerniarlugu ilisimalikkat Inoqarfinni iluaqutissatut siammartinneqarnissaat taakkunani ersersinneqarmat ilisimasat Inuit inuiaqatigiiffiinut utertinneqartassasut;

     
  1. 23. Akuersaarpaat  ICC Kalaallit Nunaata suliniutai pilersinniarlugu Nunani Tamalaani Paaseqatigiinnissaq pillugu Inuit Sullissiviat, tassani pingaartutut aallunneqassammata inuit pisinnaatitaaffii, pingaartumik NP-it Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaafii pillugit Nalunaarutaat, aammalumi ilisimatusarfinnut ilinniagaqarnikkullu suliniarfinnut attaveqarneq nunatsinni avataannilu;

     
  1. 24. Akuersaarpaat Canadami Inuit suliniutaat pilersinniarlugu Inuit Ilisimasanik Katersugaateqarfik Canadami Inoqarfiit tamaasa suleqatigalugit kikkuugaluartulluunniit Inuit najugaqarfiini ilisimatusarnerini Inuit siuttuunissaannik taperserluillunilu kaammattuiffiusssaq;

     
  1. 25. ICC piginnaatippaat  Issittumi tamarmi naalagaaffinnilu suleqateqarlutik ilisimatusarnikkut ineriartortitsissasut iliuusissanik inoqarfinniik nunaqarfinnut aallaavilimmik nakkutilliineq misissuinerlu (Community Based Monitoring/Research, CBM/R) qanoq ililluni pissusissamisoortumik Issittumi Ilisimatusarnermut atorluarneqarsinnaanissaa siunertaralugu ilanngutitinneqassanersut;  

     
  1. 26. Akuersaarpaat  Inuit oqaasii Inuit kinaassusiata ilagilluinnarmagit siuarsartariaqartut aamma ICC piginnaatippaat  Issittumi Nunat Inoqqaavisa Oqaasii pillugit Isumasioqatigiinnermit 2008-mi pisumit innersuussutit pimoorullugu piviusunngortinniaqqullugit;

     
  1. 27. ICC piginnaatippaat  ilinniartitaanikkut paarlaateqatigiittarnerit Issittumilu tamarmi ilinniartitaanermilu misilittakkat pitsaanerit siuarsaqqullugit, pilersaarusioqqullugulu aaqqissuussisuuteqqulugulu ataatsimeersuarneq siunertaralugu qaffasissumik immikkut paasisimasallit suleqataasullu naapeqatigiissinnissaat kulturimik qitiutitsilluni ilinniusiornerit pitsanngorsarniarlugit, innersuussutinillu allanik pilersitseqqullugit;

     
  1. 28. ICC piginnaatippaat  Inuit tusagassiuutinik ingerlatsisui kattuffiilu suleqatigeqqullugit paasissutissanik siaruarterineq avitseqatigiinnerlu siuarsarniarlugu, ineriartortinniarlugit Issittormiut aamma Inuit attaveqatigiinnikkut suliniutaat, Inunnullu sammisumik isiginnaagassiisarnikkut TV-iliornikkut, tusagassiisarnikkullu radiuliornikkut peqatigiillunilu tusagassiornikkut Internetikkullu suliniuteqarnikkut, Inuit akornanni attaveqatigeeriaatsit nutaat (Social Media) peqatigiinnerallu siuarsarniarlugit;

     
  1. 29. ICC piginnaatippaat  ingerlaavartumik suliaminik naammassisaminillu Inuit apuussivigisaqqullugit tusagassiorfitsigut attaveqaatitigullu allatigut;

     
  1. 30. ICC peqquaat Inuit qangaaniilli nunaminnik atueriaasiannit iluaquteqarnerannillu misissukkani paasisat, misissukkallu tamakkununnga assingusut, immap sikuanik tatsinik kuunnillu sinerissallu qanittuanik iluaquteqartarnerat uppernarsaasioqqullugu, allat atuinerata annertusiartortup ingalassimaartinnissaa siunertaralugu;

     
  1. 31. ICC-mi siulersuisut piginnaatippaat  ICC-p allagaataasivitsigut toqqortaanik suliniut aallarneqqullugu tassani katersorneqassammata allagaatit paasissutissallu pingaarutillit ICC-p allaffiinit sisamaasuni pigineqartut, Inunnit tamanit ilisimatusartunillu atugassiaralugit, akisussaassuseqartumik, sulianik paasisimannittutut peqqissaartumillu, tamatumuuna ICC-p Inuillu allat nunat killeqarfii akimorlugit Inuit ataatsimoornerannik Inuillu suleqatigiillutik aalajangersaaqatigiittarnerinik ilinniarfissaqartillugit angusimasanillu saqqummiussuilluni Inuit qangaaniit nunamik atuinerannik najuinerannillu;

     
  1. 32. ICC peqquaat  nalunaarsuiffimmik pilersitseqqullugu Inuit qangaaniit ilisimaarisaat nalunaarusiorniarlugit illersorniarlugillu aamma Inuit Issittumilu immikkoortut akornanni Inuit paasissutissanik paarlaasseqatigiittarnissaat pisinnaalersinniarlugu;

     
  1. 33. ICC-p siulersuisui piginnaatippaat  Issittup imartaani Umiarsuartigut Angallassiniarnermik Nalilersuinermi (Arctic Marine Shipping Assessment, AMSA) innersuussutit piviusunngortinniagaanerat suleqataaffigeqqullugu, pingaartumik Immanik Sinerissanillu Inuit najugaannik illersuiniarnermik siunertallit tungaasigut;  

     
  1. 34. ICC peqquaat  Inuit najugaqarfiini imaatigut aqqutinut Inuit qangarsuaaniilli atorsimasaannut atatillugu Inuit pisinnaatitaaffiinik akisussaaffiinillu naalagaaffiit attaveqarfigisat akuersissuteqarnissaannik kissaateqarnerminik isumani uteqqeqqullugu;

     
  1. 35. Akuersaarpaat Inuit peqqissuujuaannarnissaat qitiulluinnartoq ICC-lu peqqullugu  avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaannut najoqqutassat nakkutilleeriaatsillu sakkortunerpaat Inuillu imartaanni ajoqusiinernik suugaluartunilluunniit pinngitsoortitsisinnaasut atugaalernissaat anguniaqqullu;     

     
  1. 36. ICC peqquaat  Inuit peqqinnerat inuunnerinnerallu siuarsaqqullugu 2010-mit 2014-imut Issittoq Tamakkerlugu Inuit Peqqinneranni Iliuusissatut najoqqutassiat atortinnerisigut Inuit taakkulu ilaqutaasa allallu inuunerinnissaat pingaartillugu Inuit najugaqarfiini tamani ilioriusissatut suliniutit siuarsarneqarnerisigut taamaaliornikkullu Inuit peqqinnerannik salliutitsinerit anguniarlugit naalagaaffinni, Issittumi tamarmi aamma nunat tamalaat akornanni suleqatit peqatigalugit;

     
  1. 37. ICC peqquaat Inuit peqqinnerat inuunerinnerallu pillugit apeqqutinik ilisimasaqarneq annertusaqqullugu, apeqqutillu tamakku suliniarfiit naleqquttut, soorlu Issittumi Siunnersuisoqatigiiffimmi, NP Nunat Inoqqaavi pillugit Isummersoqatigiiffianni (UNPFII), Nunarsuarmi Peqqinneq pillugu Suleqatigiiffik (WHO) aamma Nunat Tamalaat akornanni Naasorissaaneq Siuarsarniarlugu Aningaasaateqarfik (IFAD) aqqutigalugit siuarsaqqullugit;

     
  1. 38. Sammeqqullugu Inuit nerisamikkut isummannaatsuunissaannut tunngassuteqartut ajortumillu sunniuttartut, soorlu mingutsitsinikkut pisartut, silap pissusiata allanngorneratigut aamma nannunik, puisinik miluumasunillu allanik nerisaqarnitta allamiut killilersuinernik aalajangersaanerisigut sunnerneqartarnera, aamma ICC peqquaat Inuit nerisaasa isumannaatsuunissaat ilannguttaqqullugu apeqqutini peqqinnermi, nerisassanut peqqinnartunut, piniakkanik atuinermermi, piujuartitsinermi, mingutsitsinermi, uumassusillit assigiinngisitaarneranni aamma silap pissusiata allanngorneranik tunngasuni suliaqarfimmini;  

     
  1. 39. ICC piginnaatippaat  suliani nangittumik ilungersuutigeqqullugit aqqutillu tamaasa atorlugit akiorniaqqullugu, soorlu inuit piliaannik silap pissusiata allanngornera, aamma Issittumi nutaami pissusiviusunut naleqqussarnermut iliuusissalioqqulugu, tamatumunngalu ilanngullugu sukataaruteqaqqullugu nunat tamalaat akornanni silap pissusiisa allanngornerinut naleqqussarnissamut aningaasaateqarfimmut siunnersuutigineqartut 20 milliard dollartit ilaannik Issittumi inuiaqatigiit Inuit pissarseqataanissaat anguniarlugu;

     
  1. 40. ICC peqquaat  ingerlattuaqqullugu nunani tamalaani, naalagaaffinni nunarsuullu immikkoortuini suliniutini, nunarsuarmi tamarmi mingutsitsisunik aniatitsinerit Issittumut apuuttartut Inunnullu ajortumik sunniuteqartartut annikillisarniarlugit, akuliuffigeqqullugillu siuarsaqqullugit suliniutit nunarsuaq tamakkerlugu isumaqatigiissutitigut piginnaatitsinerit soorlu nunarsuarmut atuuttoq Stockholmimi Isumaqatigiissut, Mingutsitsisut Uumassusilinni Nungujartortanngitsut pillugit Nunat Tamalaat akornanni Isumaqatigiissut (Stockholm Convention), Nunarsuaq Tamakkerlugu Kviksølvimik Mingutsitsineq pillugu Isumaqatigiissut (International Agreement on Mercury Pollution) (Suli isumaqatiginninniutaasoq) Immami Eqqakkanik Kiversaasarnikkut allatigullu Mingutsitsinermik Pinaveersimatitsinissaq pillugu Isumaqatigiissut (Convention on the Prevention of Marine Pollution by Dumping of Wastes and Other Matter);

     
  1. 41. ICC piginnaatippaat siuarsaqqullugu Inoqarfinninni tamani avatangiisinik inooqatigiinnullu sunniutinik nalilersuisarnermi periusissat nutaanerpaat pigineqartut najoqqutaralugit sulissasoq, aallaaviusutullu toqqammavigalugit pingaartumik isumalluutinut tunngasunik suliniutinik nutaanik pileriartortitsinerni, kimigiisiutigalugulu inuinnartut isummersorfiit aamma nunat inoqqaavisa kattuffii naammattumik periarfissaqartinneqassasut, naammattunik aningaasassaqartinneqassasut tamatigullu ammaffigineqassasut pilersunut tamakkununnga pingaarutilinnik isummiuteqassallutik, naatsorsuutigalugillu NP-ip Nunat Inoqqaavisa  Pisinnaatitaaffii pillugit Nalunaarutaata aamma Nunarsuarmi Sulisoqarneq pillugu Suleqatigiiffiup (International Labour Organization, ILO) Nunat Inoqqaavi Inuiaallu Naggueqatigiiusut pillugit Isumaqatigiissutaata 169-ip piginnaatitsissutaat;

  1. 42. ICC peqquaat  aningaasarsiornikkut inuussutissarsiutitigullu anguniagaqarnermi najoqqutarineqartariaqartoq NP-it Nunat Inoqqaavisa Pisinaatitaaffii pillugit Nalunaarutaanni tunngaviusut, pingaartillugu kiffaanngissuseqartumik sioqqutsisumik paasisitsiniaanermillu toqqammaveqartumik akuersaarsinnaatitaaneq, aammalu toqqammavigineqartussaallutik illuinnaasiortuunngitsumik tamatigoortumik ammasumillu periuseqarluni nalilersueqataasinnaatitaaneq, naalakkersuinikkut aalajangersagassani, Inuit pisinnaatitaaffeqarmata inuusutissarsiutitigut piorsaanermi Inuit nunaat, imartaat nunaataat pisuussutaallu pineqartillugit;

     
  1. 43. Allanut eqqaasitsissutigalugu  silatusaartumik toqqammavilimmik pisuussutinik uumaatsunik Issittup nunataani, nunani najugaqarfinni imartaanilu atuiniaraanni pisariaqarluinnarmat Inuit peqataanissaminnut iluamik ilinniartinneqarnissaat sungiusarneqarnissaallu, pingaarutilimmik piginninnermi, aqutsinermi tamakkunanilu suliffeqarnermi peqataasinnaaqqullugit, pisuussutinillu tamakkuninnga piiaanermit iluanaarutit isertitallu allat naligiissumik agguaanikkut Inunnut iluaqutissanngortinneqartussanngorlugit;  

     
  1. 44. ICC peqquaat  Inuit silaqassutsikkut pilersitaasa kulturikkullu kingornussarsiaasa illersorneqarnissaannut siuarsaanermi suliniutini sakkortusaqqullugit, taamaaliussasorlu suliniaqatigiiffinni, soorlu ilaatigut Nunarsuarmi Silaqassutsikut Pilersitanit Pigisat pillugit Suleqatigiiffikkut (World Intelectual Property Organization, WIPO);

     
  1. 45. ICC peqquaat  uumassusillit assigiinngisitaarneratigut pisuussutinik assigisaasigullu isumalluutinik Inuit pigisaannik atuisoqassatillugu tamatigut qitiutinneqassasoq pisuussutinik tamakkuninnga piginnittuunerat atuisinnaatitaanerallu;

     
  1. 46. ICC-p siulersuisui kissaateqarfigaat  Chukotkami Inuit najugaqarfiisa aamma Alaskami, Canadami Kalaallit Nunaannilu Inuit najugaqarfiisa akornanni attaveqaatit sakkortusarneqarnissaat periarfissiuuteqqullugu;

  1. 47. ICC piginnaatippaat Chukotkami Inuit (Yupiget) inissisimanerat, ajornartorsiutillu taakkua nalaataat, immikkut ittut eqqaamaqqullugit, ICC-lu kaammattorlugu suliniutit takussaasut ungasinnerusumullu isigaluni iluaqutissartallit taakku peqatigalugit pilersaarusioqqullugit aamma Inuit ataatsimoornerat malunnartinniarlugu;

     
  1. 48. ICC ilungersortumik qinnuigaat  nangittumik periarfissarsioqqullugu ICC Chukotkap allaffiata nukittorsarnissaa ataannarnissaalu qularnaarumallugu;

     
  1. 49. ICC peqquaat  ilungersortumik Moskvamit Nalunaarutip  Issittumi Siuttut Napeqatigiinnerannit Moskvami, Ruslandimi apriilimi 2010-mi pisumit aallaaveqartup siunniussaai piviusunngortuinniaqqullugit;

     
  1. 50. ICC peqquaat  nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffinnut, soorlu Nunat Tamalaat akornanni Uumasunik Nungutaaratarsinnaasunik Nioqquteqartarneq pillugu Isumaqatigiissummut (Convention on International Trade in Endangered Species, CITES), Nunarsuarmi Allanngutsaaliuineq pillugu Kattuffimmut (International Union for Conservation of Nature, IUCN); Arfanniartarneq pillugu Ataatsimiititaliarsuarmut (International Whaling Commission, IWC); Atlantikup Avannarpasissuani Miluumasut Imarmiut pillugit Isumalioqatigiinnut (North Atlantic Marine Mammal Commission, NAMMCO) aamma Nunarsuarmi Niuerneq pillugu Suleqatigiiffimmut (World Trade Organization, WTO) Inuit miluumasunik imarmiunik pissarsiornermi pisinnaatitaaffii illersorlugit siuarsarlugillu aamma piujuartitsisumik tunngaveqartumik nioqqusianik tunisisinnaaneri pillugit;

     
  1. 51. ICC-p allaffeqarfii tamaasa peqquaat  silatusaartumik aningaasaqarnikkut ingerlatseqqullugit, ICC-mullu piginnaatitsissutit atortinnissaannut suliassat piumasarineqartut nammaqatigiissumik avitseqatigiillunilu sulinermik toqqammavilimmik ingerlatseqqullugu, allaffiillu akornanni attaveqatigiilluarnikkut ataatsimoorlunilu tulleriisaarinikkut suliassiissutit naammassiniassagai;

     
  1. 52. ICC-p allaffeqarfii tamaasa immikkut peqquaat  pisortanit namminersortunillu suli amerlanerusunik aningaasatigut tapersuisussarsiniarneq qularnaarniarlugu suliniutitik annertusaqqullugit;

     
  1. 53. ICC sakkortuumik eqqaasippaat  nunani tamalaani suliniuteqarnerminut atatillugu angusani Inuit nunaanni, ulluinnarnilu inuunermi iluaqutissanngortinnissaat suliniutigissammagit;

     
  1. 54. ICC peqquaat  Issittoq tamakkerlugu Inuit Siuttuisa Naapeqatigiinnissaat 2012-imi pisussanngorlugu pilersaarusiorneqassasoq piviusunngortinneqarlunilu. Ataatsimiinnermi tassani suut oqaluuserineqassanersut ICC-mi siulersuisunngortussat aalajangersarumaarpaat aaqqissuussinerminnilu Nalunaarut manna aammalu pisussat siumut eqqoriarsinnaanngisagut Inuit ingerlaasiannut pingaaruteqartut toqqammavigalugit aammalu ukiuni sisamani ICC-p anguniagaasa piviusunngortinnissaat eqqarsaatigalugit.   

     

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivisa Siulittaasuata Siulersuisuisalu matumuuna naqissuserpaat Nuummit Nalunaarut 2010 Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiivisa aqqanilissaanik Ataatsimeersuarneranni aallartitanit tamanit isumaqatigineqarluni akuersissutigineqarmat juulip ulluisa aallaqqaataanni, 2010.

Jim Stotts, ICC-mi siulittaasoq

Edward Itta, Alaskamit Siulittaasup tullia

Duane Smith, Canadamit Siulittaasup tullia

Tatiana, Achirgin, Chukotkamit Siulittaasup tullia

Aqqaluk Lynge, Kalaallit Nunaannit Siulittaasup tullia

Willie Goodwin Jr., Alaskamit Siulersuisunut ilaasortaq

Violet Ford, Canadamit Siulersuisunut ilaasortaq

Elvira Tyunikova, Chukotkamit Siulersuisunut ilaasortaq

Carl Christian Olsen, Kalaallit Nunaannit Siulersuisunut ilaasortaq