English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

ICC-p FN-imi Suliai Pillugit Nalunaarut

Upernaaq 2005

Nunat Inoqqaavisa Atugaat Pillugit Isummersoqatigiiffik (Permanent Forum on Indigenous issues)

Ilaasortassat nutaat

FN-ip Aningaasarsiorneq Inooqatigiinnerlu pillugit Siunnersuisoqatigiiffiata (ECOSOC) april-imi nalunaarutigaa 2005-miit 07 ilanngullugu Nunat Inoqqaavisa Atugaat pillugit Isummersoqatigiiffiup ilaasortassai nutaat. Ilaasortat nutaat 18-usut januaarip aallaqqaataanni 2005 aallartipput. Pisortatigoortumik maajip 16-anni ilaasortatut inissitsitissapput,  Isummersoqatigiiffiup New Yorkimi FN-ip qullersaqarfiani sisamassaannik ataatsimiinnerata aallartinnerani. New Yorkimi ataatsimiinneq maajip 16-anniit 27-at ilanngullugu ingerlanneqassaaq. ICC-Greenlandip siulittaasua Aqqaluk Lynge aamma ilaasortanngorpoq.

Ataatsimiinnerup ukioq manna qulequtarissavaa:

”Ukiut Tuusintilikkaat Nutaat Ingerlaneqaranni Anguniagakkat Nunallu Inoqqaavi”.

 Anguniakkat taakku iluanni uku pingaartinneqassapput:

1.      Annertuumik piitsuussutsip kaanersuillu nungutinnissaannik suliniutissat

2.      Meeqqat tamarmik atuartitaanissaannik qularnaarinissaq

Ilaasortannngortussat makkuupput:

Nunat Inoqqaavisa inassuteqaatigisaat - Indigenous Experts:

Mr Hassan Id Balkassm ( Morocco ),

Mr Michael Dodson (Australia),

Mr Wilton Littlechild (Canada),

Mr Aqqaluk Lynge (Denmark),

Ms Nina Pacari Vega (Ecuador),

Mr Pavel Sulyandziga ( Russian Federation ),

Mr Parshuram Tamang (Nepal)

Ms Victoria Tauli-Corpuz (Philippines).

Naalagaaffiit inassuteqaatigisaat - Experts nominated by governmets:

Eduardo Aguiar de Almeida (Brazil),

Yuri Boychenko (Russian Federation),

Njuma Ekundanayo ( Democratic Republic of the Congo ),

William Ralph Joey Langeveldt ( South Africa ),

Otilia Lux de Coti ( Guatemala ),

Ida Nicolaisen (Denmark)

Qin Xiaomei (China).

2004-mi ataatsimiinneq

Isummersoqatigiiffiup FN-ip qullersaqarfiani pingajussaannik ataatsimiinnera pivoq maj-ip ulluisa 10-nganniit 21-at ilanngullugu. Ataatsimiinnerup aallartinnerani FN-ip qullersaa Kofi Annan oqalugiarpoq nunallu inoqqaavi FN-imut tikilluaqqoqqippai nunarsuarmioqatigiinnullu tunniussassaat isumalluarfigalugit unnerluni.

Siulittaasussarsiornermi Ole Henrik Magga toqqarneqaqqippoq.

ICC sinnerlugu peqataapput Sheila Watt-Cloutier, Siulittaasoq, Aqqaluk Lynge, siulittaasup tullia kiisalu Hjalmar Dahl, ICC-mi FN pillugu siunnersorti. Nunatsinni naalakkersuisut sinnerlugit Johan Lund Olsen aamma peqataavoq oqalugiarlunilu.

Maj 2004-mi ataatsimiinnerup qulequtaraa ”Nunat Inoqqaavisa Arnartaasa Atugaat”. Qulequtaq tamanna ullut aappaa avillugu sammineqarpoq, pingaatumik naligiinnerusmik arnat atugaqalernissaannik siunertaqartumik oqallinneq ingerlanneqarluni. Aamma nunarsuarmi arnat siuttutut inissisimajartuinnarnerat eqqarsaatigalugu, nunat inoqqaavisa arnartai eqqarsaatigalugit naligiinnerusuk arnat angutillu atugaqalernissaat arnallu siuttutut inissisimajartuinnarnissaat anguniartariaqartoq pingaartinneqarluni eqqartorneqarpoq.

Oqaluuserineqartuni qulequttat

FN-imi Nunat Inoqqaavisa isummersuisoqatigiiffiannik pilersitsinermi piginnaatitsissummi qulequtsiunneqartut makku oqaluuserineqarput:

  1. Ilinniartitaaanermut tunngasut
  2. Kulturimut tunngasut
  3. Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasut
  4. Aningaasarsiornermut inooqatigiinnermullu tunngasut
  5. Avatangiisinut tunngasut
  6. Peqqinnissamut tunngasut
  7. Siunissami suleriaasissaq

Peqqinnissamut tunngasut siorna oqaaseqarfigereeratsigik ukioq manna oqaaseqarfiginngilagut. Oqaluuserisassani sinneri tamaasa Saamit Siunnersuisoqatigiiffiat qanimut suleqatigalugu ataatsimut oqaaseqaatiliortarpugut suleqatigiinnerpullu malunnartumik peqataasunit allanit maluginiarneqartartoq paasinarput. Ukioq manna inassuteqaativut siorna inassuteqaatitsinnit allaanerungaanngillat. Tamatumunnga patsisaavoq Saamilu isumaqatigiikkatta nutaanik inassuteqarpallaarniarata pingaartinniarlugulu Isummersoqatigiiffiup pilersinneqarneraniit inassuteqaatigineqarsimasut ilungersuullugit piviusunngortinnissaat atortuulersinnissaallu ilungersuutiginiarlutigu. Isumaqarpugut tamanna iluatsittoq ukioq mannami ataatsimiinnissami tamannarpiaq salliutinniarneqartoq paasigatsigu.

Immikkut ataatsimiitsitsineq

Isummersoqatigiiffiup ataatsimiinnerata nalaani immikkut sammisaqarluni ataatsimiitsitsisinnaaneq aamma periarfissaavoq. Tamanna ICC-mit 2004-mi atorluarparput maj-illu 18-anni taamaaliorluta qulequtaralugu ”Inuit Nammineq Naalakkersornissamut Sulinerat Nunamillu Piginnittuunerup Sorsussutiginera”. Alaska-miit Dalee S. Dorough Nunavimmiillu Minnie Grey  aamma peqataapput. Taakku nunaminni pissutsit eqqartorpaat Aqqaluk Lynge-llu nunatsinni pissutsit eqqartorlugit.

Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffissaannik Siunnersuut pillugu Ataatsimiittartoqatigiit

FN-ip Nunat Inoqqaavi pillugit Suleqatigiiffiata (WGIP), ukiut 11-llit sulereerluni 1994-imi Geneve-imi ataatsimiinerani nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffissaat pillugit siunnersuutip oqaasertassai inaarlugit suliarai akuersissutigalugillu. Pisinnaatitaaffiit naammassineqartut FN-ip Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaanut ingerlateqqinneqarput immikkullu suleqatigiiffiliornikkut Naalagaaffinnit misissoqqitassanngorlugit 1995-imi aallartinneqarlutik.

Suleqatigiiffiup sulinerani ICC nunallu inoqqaavisa kattuffii sinniisaallu allat peqatigiilluta, pisinnaatitaaffissatut siunnersuutit 1994-mi akuersissutigineqartut sutigut tamatigut illersorlugit allanngortinneqannginnissaallu anguniarlugu ukiuni arlalinni inissisimareerluta, massakkut pitsanngortinneqarsinnaaneri ammaffigalugu isumaqatigiinniarnerni suleqataavugut. Pisinnaatitaaffissat taakku aallaqqaasiutaata saniatigut paragrafit immikkoortut 45-uupput immikkut siulequtitallit.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffissaasa oqaasertai tamakkiisumik isigalugit Naalagaaffiillu inussiarnerpallaanngitsutut taasartakkatta isumaat eqqarsaatigalugit, pitsaasusai minnerpaaffimmiipput, nunat uatsinnit nunallu inoqqaavisa sinniisaannit allanit akuerineqarsinnaasutut isigineqartut. Taamaattumik Naalagaaffinnit pisinnaatitaaffiit nukilaannerusunngortinneqassappata uatsinnit akuerineqarsinnaajunnaassapput. Maannamut isumaqatigiinniartarnerni 1994-mi oqaasertat WGIP-mit akuersissutigineqartutut minnerpaamik isikkoqartillugit Naalagaaffinnit akuersissutigineqarnissaat siunertariuarparput. Oqaasertat soorlu nunat inoqqaavisa nammineq naalakkersorsinnaanerannut nunamillu piginnittuulluni oqartussaaffigalugu naalagaaffeqatigiinnikkut pigisaqarsinnaanermut pisinnaatitaaffittai isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngitsutut isigaavut. Tamanna mattunneqassappat FN-ikkoortumik pisinnaatitaaffiit taakku pillugit suleqataanerput apeqqusertariaqalissavarput.

Taariikkattut ukiut tamaasa nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffissaat pillugit Geneve-mi ataatsimiinnerit ingerlanneqartarput. Ataatsimiittartoqatigiinnut piginnaatitsissut Nunarsuaq Tamakkerlugu Nunat Inoqqaavinut Ukioritat Qulit 2004-i decemberip naggataani naapput. Aamma taamaappoq Nunarsuarmi Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffiinik aaqqissuussilluni suleqatigiissitap sulinera. Septemberimi, novemberimi decemberimilu ataatsimiinnerit kingulliit ingerlanneqarput malunnaatilinnik naammassisaqarfiunngitsut.

Naalagaaffiit sinniisaat peqatigalugit isumaqatigiinniarnerit assigiinngitsutigut alloriaateqarfiugaluarput, pingaartumik nunat inoqqaavisa nammineq naalakkersorsinnaanerat pillugu pisinnaatitaaffiit ilaatigut eqqarsaatigalugit. Naalagaaafffiit FN-imi ilaasortaasut amerliartuinnartut nunat inoqqaavisa nammineersinnaanerat tapersersuleriartorpaat. Naalagaaffiit ilaasa annilaanngassutigisartagaat tassaavoq, nammineq naalakkersorsinnaanermik pisinnaatitaaffik akuerigunikku, nunat inoqqaavisa nunamit attuumaffigisamit avissaarnissaat imaluunniit avissaarniarsinnaanerat periarfissinneqassasoq. Massakkorpiaq nunat inuiisa sinniisaasa alloriaatissatut angujumasaat tassaavoq, nunamit attuumaffigisamit avissaangikkaluarluni nammineersinnaaneq, soorunami naalagaaffik attuumaffigisaq isumaqatigiissuteqarfigalugu, soorlu Nunarput Danmarkilu namminersorneruneq pillugu isumaqatigiissuteqartut.

Maannamut Paragraf-it 45-it iluanni taamaallaak immikkoortut marluk akuersissutigineqarput. Ataatsimiinnerit kingullersarigallagaat oqaatigeriikkattut septemberimi, novemberimi decemberimilu Geneve-mi ingerlanneqarput naggataagallartumik ajoraluartumilli angusaqarfiuallaanngitsumik. Suleqatigiiffik ingerlaqqissanersoq FN-ip Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaliaata martsimi apriilimilu ataatsimiinnermini aalajangissavaa. Ilanngullugu aalajangissavaa nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisa erseqqissarneqarnissaat qanoq pineqassanersut.

FN-ip Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaliarsua

 FN-ip Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaliarsua (FN’s Kommission for Menneskerettigheder) ukiut tamaasa Geneve-imi ataatsimiittarput. Ataatsimiititaliarsuaq taanna Naalagaaffiit sinniisaannik 54-isinik ilaasortaaffigineqarpoq kattuffiillu ICC-tut ittut FN-ip ataani kattuffittut naalakkersuisutigoortuunngitsutut Inissisimasut (N.G.O.-it) piffissami aalajangersimasumi oqaaseqarsinnaatitaallutik. Ataatsimiititaliarsuarmi tassani aalajangersakkat pingaaruteqarluinnartuusarput FN-ip Aningaasarsiorneq Inooqatigiinnerlu pillugit Siunnersuisoqatigiiffianut FN-illu Ataatsimeersuarneranut tamatigut aalajangiiffigivinnissaat siunertaralugu ingerlateqqinneqartaramik. Taamaattumik ICC-mut nunallu inoqqaavisa kattuffiinut allanut peqataanissaq pingaaruteqartorujussuuvoq.

2004-mi Ataatsimiititaliarsuaq 60-issaanik ataatsimiippoq martsip 17-anniit aprilip 23-at ilanngullugu. Nunat inoqqaavinut tunngasut påski sioqqullugu april-ip 7-8 sammineqarput.

ICC-miit saqqummiussat pingasut pingaarutillit, siorna aamma taassavut,ukioq manna nangeqqitavut tassaapput:

-                     Nunarsuarmi Nunat Inoqqaavisa Ukiui Qulit suli qulinik ilaqqinnissaat

-                     FN-ip Nunat Inoqqaavi pillugit Suleqatigiissitaata (Working Group on Indigenous Populations) ataannarnissaa 

-                     Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffissaattut Siunnersuutit piaartumik naalagaaffinnit akuersissutigineqarnissaannik inassuteqaat

Ukioq manna FN-ip Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaliarsua marts/aprilimi immikkut nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii sammineqarmata, ataatsimiititami nageqqinnissaa aalajangiunneqarpoq. Taamaalilluni pisinnaatitaaffiit suliarineqarneranni piginnaatitaaffiup decemberimi naammassisup nanginnissaa periarfissinneqarpoq. Naatsorsuutigineqarpoq septemberimi decemberimilu ataatsimiinnissat/isumaqatigiinniarnissat tullii nanginneqassasut.

Hjalmar Dahl, Kalaallit Nunaat aamma Dalee S. Dorough ICC sinnerlugu ataatsimiinnermi peqataapput.

FN-ip Nunat Inoqqaavi Pillugit Suleqatigiiffia (Working Group on Indigenous Populations (WGIP))

Suleqatigiiffik 1983-imi pilersinneqartoq ukiut tamaasa julimi Geneve-mi FN-ip allaffeqarfiani ataatsimiittarpoq. Suleqatigiiffimmi naalagaaffiit tallimat ilaasortaapput Cuba siulittaatuutitaqarluni. Suleqatigiiffiup ataatsimiinnera ammasuuvoq killilersorneqanngitsumik alaatsinaattutut oqaaseqarsinnaalluni peqataaffigineqarsinnaasoq. Ukiut kingulliit tallimat inuit 1000-it pallillugit peqataasalerput.

Suleqatigiiffimmut piginnaatitsissutit tassaapput:

1. Naalagaaffiit FN-imi ilaasortaasut Nunat Inoqqaavinut politikkerisaat misissoqqissaassallugit. Misissugassani inuttut inuiaqatigiittullu pisinnaatitaaffiit unioqqutinneqartarnersut atuutinneqarnersulluunniit pingaartillugit alaatsinaassallugit.

2. Naalagaaffiit FN-imi ilaasortaasut akuerisaannik Nunarsuarmi Nunat Inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik ersarissunik siunnersuusiussalluni.

3. FN-ip Ikinnerussuteqartunik Illersuinissaq Assigiinngisitsinnginnissarlu pillugit Ataatsimiititaanut Inuillu Pisinnaatitaaffii Pillugit Ataatsimiititaanut nalunaaruteqartarnissaq inassuteqartarnissarlu.

Juulimi 2004 ataatsimiinneq

Suleqatigiiffik junip 19-anniit 23-at ilanngullugu Geneve-mi ataatsimiissaaq. Astaatsimiinnermi qulequtarineqassaaq ”Nunat Inoqqaavisa ajornartorsiutiminnik Qaangiiniartarat”. Pingaarutilittut eqqartukkat ilaatigut tassaapput nunat inoqqaavisa kulturikkut siuliminnik kingornussaasa qanoq illersorneqarnissaat pigiuarnissaallu anguneqarsinnaanersoq. ICC-p tapersersugaanik Saamit siunnersuuteqarput nunat tamalaat akuerisaannik maleruagassiortoqartariaqartoq kulturikkut eriagisassat nunat inoqqaavisa siuliminnit kingornussaat tamakkiisumik illersorneqassappata. Siunnersuut tigulluarneqarpoq tapersersorneqarlunilu. Aasaru juulimi qanoq ingeriaqqittoqassanersoq paasinarsissooq ataatsimiinnissarlu pissaaq juulip 18-anniit 22-at ilanngullugu Genevemi. 2005-mi julip 18-anniit 22-a ilanngullugu ataatsimiinneq Geneve-mi ingerlanneqassooq. ICC-p FN-ikkoortumik Suliat pillugit Siunnersuisoqatigiiffia

 

”Pilersippaat Naalagaaffiit Peqatigiit Suliaat pillugit Siunnersuisoqatigiit, siulersuisuunernit allanillu inuttaqartut, siunertaralugu ingerlaavartumik Naalagaaffiit Peqatigiit suliaanni Inunnut nunallu inoqqaavinut pingaaruteqartut pillugit siunnersuisarnissaq.

 Siunnersuisoqatigiiffiup siunertai tassaapp

  1. FN-imi inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiittartoqatigiit suliaat Nunat Inoqqaavisa Atugaat pillugit Isummersoqatigiiffik (Permanent Forum on Indigenous Issues) ilanngullugu nakkutigeqqissaassallugit;
  2. Ataatsimiittartoqatigiit taakku sulinerminni ineriartortitaat,siunnersuutaat, iliuusissatut pilersaarutaatsuliaallu allat nalilersoqqissaassallugit;
  3. ICC-p siulersuisui, naggueqatigiit nuit attaveqarfittut pingaartitaat nunallu inoqqaavisaa kattuffii allat siunnersortassallugit;
  4. Nunat inoqqaavinik, kattuffiinik naalagaaffinnillu tapersersuisinnaasunik suleqateqassalluni. Suleqateqarneq Inuit nunallu inoqqaavisa allat pisinnaatitaaffiisa illersornissaat siunertaralugu pissaaq.
  5. Inuit FN-imi sulineq pillugu ilinniartissallugit, pingaartumik Inuit minnerunngitsumillu inuusuttut sulianut tamakkununnga peqataajartuaarnissaat siunertaralugu;
  6. FN-imi inuit pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimiittartut Nunallu Inoqqaavisa Atugaat pillugit Isummersoqatigiiffiup ataatsimiinnerini suliaqaatigaluni peqataasassalluni; aamma
  7. Siunnersuisoqatigiiffiup sulinermini naammattunik aningaasatigut atugassaqarnissaa anguniarlugu aningaasanik pissarsiortassalluni.  

Aallaqqaamut Siunnersuisoqatigiiffiup Nunarsuarmi Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffiinik sulineq sammissavaa siunissamilu suliat annertusissappata avatangiisinut, eqqissinermut isumannaallisaanermut aammalu ineriartornermut tunngasutillit ilanngussinnaallugit. Tamanna aatsaat pisinnaavoq ICC-mi siulersuisut aalajangiinerat ICC-milu aallartitat Inuillu siuttuisa pingaartitaat aallaavigalugit naapertorlugillu. 

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaapput:

Aqqaluk Lynge, Siulittaasoq, Kalaallit Nunaat

Dalee S. Dorough, Alaska

Minnie Grey, Canada

Henriette Rasmussen, Kalaallit Nunaat

Nadezda Sudakova, Chukotka

Hjalmar Dahl, Ataqatigiissaarisoq

Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat ilaat tassaasut Aqqaluk Lynge, Dalee S. Dorough Minnie Grey-lu maj-imi 2004 New Yorkimiinnertik iluatsillu ataatsimiipput. Tassani suli amerlanerusunik aningaasanik pissarsiornissap aallartissimanera ilisimatitsissutigineqarpoq. Maannamut USA-mi aningaasaateqarfiit pingasut qinnuteqarfigineqarsimapput akissutillu suli tiguneqarsimanatik. Ilanngullugu isumaqatigiissutigineqarpoq ICC-mi siulersuisut qanimut FN-ikkoortumik suliat pillugit ilisimatinneqartuartariaqartut, sulinerup ingerlarnga malinnaaffigineqarluassappat.

Aasap tungaanut pisussat:

14.3.-22.4. 2005, Geneve:  FN-ip Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaliarsua

16.5.-27.5. 2005, New York:  FN-ip Nunat Inoqqaavisa Atugaat pillugit Isummersoqatigiiffia

18.7.-22.7. 2005, Geneve:   FN-ip Nunat Inoqqaavi pillugit Suleqatigiiffia

Suli ullulerneqanngitsoq:            Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffii pillugit Suleqatigiiffik

2002-mi Kuujjuarmi ataatsimeersuarneq sioqqullugu taamanikkut siulittaasuusup aqqaluk Lynge-p pilersippaa ICC-p FN-ikkoortumik Suliat pillugit Siunnersuisoqatigiiffia. Pilersitsineq tamanna tunngaviatigut ICC-p siulersuisuinit akuersaarneqarpoq Kuujjuarmilu ataatsimeersuarnermi naqissuserneqarluni. Kuujjuarmit Nalunaarummi aalajangiussaq nr. 11 imaappoq: