English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

Inuit Issittormiut Kattuffiata siulersuisuunerisa aalajangersagaat 2003-01

SILAP ALLANNGORIARTORNERA NAGGUEQATIGIILLU INUIT INUTTUT PISINNAATITAAFFII

IMAAMMAT ICC-ip 1992-imi aalajangiummagit Issittumi Tamakkiisumik Anguniakkat Pinnguutillu ilaatigut makkuusut:

Naggueqatigiit Inuit pisinnaatitaaffii nunat killeqarfii uniffiginagit atuummata.

1. Akuersaarneqarpoq naggueqatigiit Inuit pisinnaatitaaffii issittumi tamani atuuttuummata.... Naggueqatigiit Inuit tamakkiisumik inuttut pisinnaatitaaffiit qanorluunniit kinaassusersiornertaqanngitsumik atormatigik. Naggueqatigiit Inuit issittumi pisinnaatitaaffii soqutigisaallu illersorniarlugit nunani tamalaani suliniaqatigiiffinnut saattoqartariaqarmat, tamakkununngalu tunngasut nunani tamalaanni annertusiartuinnartumik aalajangiiffigineqartarmata.

IMAAMMAT Kuujjuarmi aalajangersakkami allassimammat:

7. TAPERSERSUNGAARPAAT Issittumi avatangiisit killeqarfiit pitarlugit mingutsinneqannginnissaat, tassungalu ilanngullugit Uumassusilinnik Mingutsitsisut Nungujartortanngitsut (POPs) saffiugassallu oqimaatsut, aamma silap allanngulertornerujussuanit sunnerneqannginnissaa, nalinnginnarmillu

nungusaataasumik ineriartortitsisoqannginnissaa, taamaammallu;

ICC piumaffigineqarpoq issittumi nunat, naalakkersuinikkut ingerlatsiviit allat nallakkersuisutiguunngitsumillu ingerlatsiviit tulluuttut peqatigalugit nunarsuarmi tamarmi atuuttussanik iliuusissanik ineriartortitsissasut, immikkullu issittumi silap allanngoriartorneranik akiuunissamut iliuusissanik ineriartortitsissasoq.

IMAAMMAT ICC-ip inuit pisinnaatitaaffii avatangiisillu paarilluakkat tunngaviusumik ataqatigiittutut isigiuarsimagai. Issittumi avatangiisit paarilluakkat illersorluakkallu tassaapput naggueqatigiit Inuit pisinnaatitaaffiinut tunngaviusut, ingammik inuusaatsimut, qangaaniilli ileqqutoqqanut minnerunngitsumillu inuuniarnermut.

IMAAMMAT naggueqatigiit Inuit inoqarfiusuni tamani silap allanngoriartornera malussarfigisalereermassuk kiisalu Inuit ilisimasatoqaanik misissuinerit ersersimmassuk naggueqatigiit Inuit silap allanngoriartorneranut inuusaatsiminnik naleqqussaalereersimasut.

IMAAMMAT ilisimatuussutsikkut misissuinerit ersersimmassuk nunarsuarmi silap allanngoriartornera annertunerpaamik issittumi malugineqassasoq naggueqatigiillu Inuit annertunerpaamik naapertuutinngitsumillu eqqugaasussaasut.

IMAAMMAT qarasaasiakkut atortuliani USA-mi, Canada-mi Europamilu ineriartortinneqartuni siulittuutigineqarmat 2050-miit 2070-mut sikup saattuaranngornissaa sikuiuitsullu annikillerujussuarnissaa Qalasersuup ilaannamininngua allaat sikoqartalissalluni. Aasakkut issittup ilarujussua aamma sikuertalerumaartoq.

IMAAMMAT assartuutit assigiinngitsut, ikummatissanik assartuutit ilanngullugit, Avannaa'kitaani immakkut aqqut (Nordvest Passage) aqqutigalugu Aasiap kangia Amerikkallu kitaa kangialu Europallu kitaanut aasaanerani aqqutiginiarneqalermat taamaalillunilu immakkut aqqutip ammarneratigut Amerikap, Canadap Kalaallillu Nunaata imartai annertuumik sunnerneqassallutik soorlu aamma naggueqatigiit Inuit immami tassani piniartartut angalarsartullu annertuumik eqqorneqassallutik.

IMAAMMAT silap allanngorneratigut Alaskami Nunap inoqqaavisa nunaminnik piginnittussaanerminnut inatsisaata (1971-imeersup), James Bay Quebec-illu Avannaani isumaqatigiissutip (1975-imeersup), Inuvialuit naggataarutaasumik isumaqatigiissutaasa (1984-imeersup) kiisalu Nunavut pillugulu isumaqatigiissutsip (1993-imeersup) kimeerunnissaat taamaalillutillu ajunngitsortai iluaqutissaajunnaassallutik.

IMAAMMAT USA-p Ruslandimilu naalagaaffiit peqatigiit Kyotomi gassit silaannarsuarmut qaffakaasut millisarnissaannut isumaqatigiissut naalakkersuinikkut atuutilersimanngimmassuk.

IMAAMMAT januaarimi 2003-mi Ottawami, Canadami ICC-ip siulersuisuunerisa ataatsimiinneranni siulersuisuunerit Martin Wagner-imit, Earth Justice-imeersumit, Donald Goldberg-imillu, Centre for International Environmental Law-imiit, ilisimatinneqarmata Inter-American Commission on Human Rights-imut naggueqatigiit Inuit nunarsuup kissatsikkiartornerata kinguneranik pisinnaatitaaffinnik millisaaffigineqarneq pillugu saqqummiussisinnaanermik.

IMAAMMAT Lloyd Axworthy, Canadap nunanut allanut ministererisimasaa mannaakkut University of British Columbiami Liu Institute-mi pisortaasoq, MacArthur Foundation-imilu siulersuisunut ilaasortaq ICC-mit qinnuigineqaruni aningaasannanniartutut politikkikullu tapersersuisutut inissinnissaminut piareersimalluni nalunaareermat.

IMAAMMAT James Anaya, nunap inoqqaajusoq nunani tamalaani inuit pisinnaatitaaffiinik Inter-American Commission on Human Rights-imut arlaleriaqaluni saqqummiussisarsimasoq, ICC-ip nunat tamalaat akornanni eqqartuussisarnerup oqaluttuarisaanerani killiffinnik illuaallatsitisinnaasumik saqqummiussisinnaanera taperserlugu nalunaareermat.

IMAAMMAT Anaya-p pikkorissutsi kiisalu University of Arizona-p nunap inoqqaavisa inatsisitigut politikkikkullu immikkoortuata sullissisinnaanera ICC-mit qinnuigineqassagaluaruni neqeroorutigimmagit.

TAAMAATTUMIK AALAJANGERNEQARPOQ siulittaasup allaffeqarfia piumaffigineqartoq:

1. Naalakkersuinikkut, inatsisitigut nutaarsiassaqarfitsigullu nunani tamalaani suliniaqatigiiffinnut aalajangiisarfinnullu naggueqatigiit Inuit nunarsuup kissakkiartorneranut ernumassutaat inuttullu pisinnaatitaaffiisa tappiffigineqarnerulernissaat anguniarlugu suliniutinik ineriartortitseqqullugu ingerlatsileqqullugulu.

2. Issittumiit/naggueqatigiit Inuit inissisimaffianniit isummat Amerika-p avannaani, Europap kitaani, Naalagaaffiit Peqatigiit suliniaqatigiiffiini aalajangiisartunut kiisalu nunanut Illua'tungeriit Naalagaaffiit Peqatigiit Silap Allanngorarneranut Konventioniani maleruagassiaanut peqataatitaqartunut tappiffiginninnerulersitsinissamut suliniuteqaqqullugu taamaalilluni naggueqatigiit Inuit nunani tamalaani oqalliseqataanissamut aalajangeeqataanissamullu inissinneqarnissaat siunertaralugu, ingammik Kyoto-mi isumaqatigiissutimut tunniusimanissap 2008-mi killeqartup kingornanut.

3. Inter-American Human Rights Commission-imut assigisaanulluunniit naggueqatigiit Inuit silap allanngoriartorneranit inunnit pilersinneqartumit inuttut pisinnaatitaaffimmikkut, avatangiisimikkut inuuniarnermikkullu eqqorneqarnerat erseqqissarniarlugu nalunaarusioqqullugu.

4. Siulersuisuunerit ingerlaavartumik ilisimatittassallugit, siunnersortassallugit akuersaartittassallugillu inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasunik iliuuseqalernerit sioqqullugit.