English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

Nunarsuarmi Nunat Inoqqaavisa Pisinnaatitaaffissaasa Suliarineqarnerat

FN-ip Nunat Inoqqaavi pillugit Suleqatigiiffiata (UNWGIP), ukiut 11-llit sulereerluni, 1994-imi Geneve-imi ataatsimiinerani, nunat inuiisa pisinnaatitaaffissaat pillugit siunnersuutip oqaasertassai inaarlugit suliarai akuersissutigalugillu. Pisinnaatitaaffiit naammassineqartut FN-ip Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Ataatsimiititaanut ingerlateqqinneqarput immikkullu suleqatigiiffiliornikkut Naalagaaffinnit misissoqqitassanngorlugit 1995-imi aallartinneqarlutik. Suleqatigiiffiup sulinerani ICC nunallu inoqqaavisa kattuffii sinniisaallu allat peqatigalugit pisinnaatitaaffissat siunnersuutitut 1994-mi akuersissutigineqartut sutigut tamatigut illersorlugit allanngortinneqannginnissaallu anguniarlugu ulloq manna tikillugu suleqataavugut. Ilanngullugu sulinitsinni pisinnaatitaaffiit pitsaanerusunngortissinnaaneri sakkortunerusunngortissinnaanerilu sulinitsinni ilaatipparput.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffissaasa oqaasertai tamakkiisumik isigalugit Naalagaaffiillu inussiarnerpallaanngitsutut taasartakkatta isumaat eqqarsaatigalugit, pitsaasusai minnerpaaffissaminniipput, nunat inoqqaavinit akuerineqarsinnaasutut isigineqartut. Taamaattumik Naalagaaffinnit pisinnaatitaaffiit nukilaannerusunngortinneqassappata, tamanna ICC-mit nunallu inoqqaavisa kattuffiiniit allanit akuerineqarsinnaajunnaassapput. Taamaattumik maannamut isumaqatigiinniartarnerni 1994-mi oqaasertat UNWGIP-mit akuersissutigineqartut taamatut isikkoqartillugit Naalagaaffinnit akuersissutigineqarnissaat siunertariuarparput.

Nunamik piginnittuunermut namminerlu naalakkersorsinnaanermut tunngasut

Oqaasertat soorlu nunat inoqqaavisa nammineq naalakkersorsinnaanerannut nunamillu piginnittuunermut pisinnaatitaaffiit assersuutigalugit isumaqatigiinniutigineqarsinnaanngitsutut isigaavut. ICC-mit isuumaqarpugut nunamik pisuussutaanillu piginnittuuneq nunap inuisa pisinnaatitaaffigigaat nammineq naakkersorsinnaaneq ilanngullugu. Taamatut tunngaveqarluta1995-imi Nome-mi 1998-mi Nuummi 2002-milu Kuujjuarmi ataatsimeersuarnerni piginnaatinneqarnerput naapertorlugu isumaqatigiinniarnerit ingerlattarpavut sulilu ingerlallugit.

Suliaq suli ingerlavoq

Ukiut tamaasa nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffissaat pillugit Geneve-mi ataatsimiinnerit ingerlanneqartarput piginnaatitsissulli naapertorlugu aappaagu 2004-mut killeqarlutik. Tamatuma kingorna pisinnaatitaaffiit akuersissutigineqavinnissaat ICC-miit neriuutigaarput.

Naalagaaffiit sinniisaannik isumaqatigiinniarit assigiinngitsutigut alloriaateqarfiusarput, pingaartumik nunat inuiisa nammineq naalakkersorsinnaanerat pillugu pisinnaatitaaffiit ilaatigut eqqarsaatigalugit. Naalagaaffiit annilaanngassutigisartagaat tassaavoq, nammineq naalakkersorsinnaanermik pisinnaatitaaffik akuerigunikku, nunat inoqqaavisa nunamit attuumaffigisamit avissaarnissaat imaluunniit avissaarniarsinnaanerat periarfissinneqassasoq. Massakkorpiaq nunat inoqqaavisa sinniisaasa alloriaatissat minnerpaaffissaattut angujumasaat tassaavoq, nunamit attuumaffigisamit avissaangikkaluarluni nammineersinnaaneq, soorunami naalagaaffik attuumaffigisaq isumaqatigiissuteqarfigalugu, soorlu Nunarput Danmarkilu taamaattut. Paragraf-it 45-it iluanni ullumikkumut taamaallaak marluk akuersissutigineqarnikuupput. Ataatsimiinnerit ukioq manna decemberimi nanginneqarput aalajangiinetaqanngitsumik. Ataatsimiinnerni nunatsinniit ICC sinnerlugu siulittaasoq Aqqaluk Lynge FN-imilu suliat pillugit ataqatigiissaarisoq Hjalmar Dahl peqataasarput. Dalee Sambo Dorough Inuppiaq Alaskamioq inatsisilerituutut siunnersortigineqartarpoq

Pisinnaatitaaffissatut siunnersuutit pisortatiguunngikkaluamik kalaallisuunngortinneri matumani atuarneqarsinnaapput.NUNAP INOQQAAVISA PISINNAATITAAFFII

PILLUGIT NALUNAARUMMUT MISSILIUUT

(AALLAQQAASIUT ILANNGUNNEQANNGILAQ)

IMMIKKOORTOQ I

 

Artikel 1

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput inuit pisinnaatitaaffiinik tunngaviusumillu kiffaanngissuseqaatinik tamanik Naalagaaffiit Peqatigiit Angerfigeqatigiissutaanni, Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Nunarsuaq tamakkerlugu Nalunaarummi nunallu tamat akornanni inuit pisinnaatitaaffii pillugit inatsisini akuersorneqartunik tamakkiisumik malunniutaasumillu iluaqutiginninnissaminnut.

Artikel 2

Inuit nunap inoqqaavi ataasiakkaat nunallu inuii kiffaanngissuseqartuullutillu inuit inuiaallu allat tamaasa ataqqinassuseqarnerup pisinnaatitaaffeqarnerullu tungaasigut naligaat, aamma kusananngitsumik immikkoortitsinermit qanorluunniit ittumit, pingaartumik nunap inuiinit kingoqqisuunertik kinaassuseqarnertilluunniit tunngavigalugu, eqqugaannginnissaminnut pisinnaatitaaffeqarlutik.Artikel 3

Nunap inoqqaavi nammineq aalajangiisinnaassuseqarnermut pisinnaatitaaffeqarput. Pisinnaatitaaffik taanna tunngavigalugu naalakkersuinikkut qanoq inissisimanertik kiffaanngissuseqarlutik aalajangersaaffigalugulu aningaasarsiornerup inooqatigiinnerup kulturillu tungaasigut ineriartornertik kiffaanngissuseqarlutik sanarfissavaat.Artikel 4

Nunap inoqqaavi naalakkersuinerup, aningaasarsiornerup, inooqatigiinnerup kulturillu tungaasigut ilisarnaatiminnik immikkuullaarissunik, taamatuttaaq eqqartuussisarnermi periaatsiminnik, attassinissaminnut qajannaallisaanissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput, piumagunillu tamanna ilutigalugu naalagaaffiup naalakkersuinikkut, aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut kulturikkullu ingerlatsinerani tamakkiisumik peqataanermut pisinnaatitaaffeqarnertik pigiinnarlugu.Artikel 5

Inuk nunap inuia kinaluunniit immikkut inuiaqatigiissuseqarnermut pisinnaatitaaffeqarpoq.

IMMIKKOORTOQ IIArtikel 6

Nunap inoqqaavi inuiattut immikkuullaarissutut kiffaanngissuseqarlutik, eqqissillutik isumanatillu inuunissaminnut aamma inuiattut nungusagaannginnissamut allatulluunniit angutaaserfigineqannginnissamut, tamatumunnga ilanngullugu sunaluunniit patsisigalugu nunap inuiisa meeraannik ilaqutaannit nunaqqataannillu peersitsineq, ataatsimoortumik pisinnaatitaaffeqarput.

Tamatuma saniatigut inuttut ataasiakkaatut inuup inuunermut, timikkut tarnikkullu ilivitsuussuseqarnermut, piumasamik iliorsinnaanermut aamma isumannaatsumik inuunermut pisinnaatitaaffiit pigaat.Artikel 7

Nunap inoqqaavi ataatsimoortumik inuttullu ataasiakkaatut pisinnaatitaaffeqarput inuiattut nungusagaanermit kulturikkullu nungusagaanermit eqqorneqannginnissamut, tamakkununnga ilanngullugit pitsaaliuinerit ikiorsiinerillu makkua:

(a) sunaluunniit iliuuseq inuiattut immikkuullaarissutut ilivitsuussuseqarnerannik imaluunniit kulturikkut naleqartitaannik inuiattulluunniit kinaassusiinik arsaarinninnermik siunertaqartoq kinguneqartorluunniit;

(b) sunaluunniit iliuuseq nunagisaannik, territoriaannik pisuussutaannilluunniit piiaaffigineqarnerannik siunertaqartoq kinguneqartorluunniit;

(c) qanorluunniit inunnik nuutitsineq pisinnaatitaaffiisa arlaannik unioqqutitsinermik qarajaanermilluunniit siunertaqartoq kinguneqartorluunniit;

(d) qanorluunniit kulturinit imaluunniit inooriaatsinit allanit inatsisitigut, ingerlatsinikkut allatigulluunniit aaqqissuussinikkut sulissutigineqartumik millugussaaneq pullassaanerluunniit;

(e) qanorluunniit sunniiniarneq taakkununnga sammititaasoq.Artikel 8

Nunap inoqqaavi ataatsimoortumik inuttullu ataasiakkaatut pisinnaatitaaffeqarput kinaassutsimik ilisarnaatimillu immikkuullaarissut, tamatumunnga ilanngullugu nunap inuiisut nammineq imminut taasinnaanermut taamatullu akuerineqarnissamut pisinnaatitaaffik, attannissaannut ineriartortinnissaannullu.Artikel 9

Nunap inoqqaavi inuillu nunap inuii pisinnaatitaaffeqarput inuiaqatigiinnut inuiannulluunniit nunap inoqqaavisanut atanissaminnut, inuiaqatigiit inuiaallu pineqartut ileqqutoqaat ileqquilu naapertorlugit. Pisinnaatitaaffiup taama ittup atortinnera qanorluunniit akornusiissanngilaq.Artikel 10

Nunap inoqqaavi nunagisaminnit territoriaminnilluunniit pinngitsaalisaallutik peersitaassanngillat. Inunnik nuutsitsisoqassanngilaq nunap inuii pineqartut naqisimaneqannngitsumik paasissutissinneqarnerlu tunngavigalugu akuersitissimatinnagit aamma naapertuisumik naleqquttumillu taarsiissuteqarnissaq isumaqatigiissutaareersimatinnagu, kiisalu ajornanngippat utertitsinissamut periarfissaqarneq isumaqatigiissutaareersimatinnagu.Artikel 11

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput piffinni sakkulersorluni saqitsaaffiusuni immikkut illersugaanissamut isumannaallisagaanissamullu.

Eqqissiviilliortoqartillugu sakkulersorlunilu saqitsaattoqartillugu innuttaasut illersugaanissaat pillugu nunat tamat akornanni najoqqutassiaasunik, pingaartumik den 4. Geneve konventionimik 1949-meersumik, naalagaaffiit malinnissapput imaasiussanatillu:

(a) Inuit ataasiakkaat nunap inoqqaavisa piumasarinngisaannik sakkutuunngortissallugit, aamma pingaartumik nunap inuiinut allanut sakkutoorissallugit;

(b) Meeqqat nunap inuii minnerpaakkulluunniit sakkutuunngortissallugit;

(c) Inuit ataasiakkaat nunap inuii pinngitsaalillugit nunagisaannit, territoriaannit inuuniutaannilluunniit qimatsissallugit, imaluunniit sakkutooqarnermut atorniarlugit aalajangersimasumik eqiterfimmut nuutsissallugit;

(d) Pissutsit immikkoortitsinermik tunngaveqartut suulluunniit ataanni sakkutooqarnermut tunngasunik siunertalinnik inuiaat ataasiakkaat nunap inuii pinngitsaalillugit suliaqartissallugit.

IMMIKKOORTOQ III

Artikel 12

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput kulturikkut ileqqutoqqaminnik ileqquminnillu attassinissaminnut uummarsaaqqinnissaminnullu. Tamatumunnga ilaavoq qanga, maanna siunissamilu kultureqarnikkut ersitsumik pigisaminnik attassinermut, illersuinermut ineriartortitsinermullu pisinnaatitaaffik, ilaatigut eqqarsaatigalugit nassaat itsarnitsat oqaluttuarisaanermilu pingaaruteqartut, atortut, assilisassiat, nalliussinermi ileqqut, atortoqarnermi periaatsit, eqqumiitsuliat isigisassiat saqqummiisassiallu, atuakkiat, taamatuttaaq ilaavoq kulturikkut, tarnikkut, upperisarsiornikkut anersaakkullu pigisaannik naqisimaneqanngitsumik paasissutissinneqarnerlu tunngavigalugu akuersinerannik tunngaveqanngitsumik imaluunniit inatsisaat, ileqqutoqaat ileqquilu unioqqutillugit arsaarinnissutigineqarsimasunik utertitsinermut pisinnaatitaaffik.Artikel 13

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput anersaakkut upperisarsiornikkullu ileqqutoqqaminnik, ileqquminnik nalliussinermilu ileqquminnik ersersitsinissamut, ineriartortitsinissamut ajoqersuussinissamullu; pisinnaatitaaffeqarput upperisarsiornikkut kulturikkullu pigisaqarfimminnik inuttut attassinermut, illersuinermut tamakkununngalu periarfissaqarnermut; pisinnaatitaaffeqarput nalliussinermi ileqqorsornermi atortunik atuinermut nakkutiginninnermullu; aamma pisinnaatitaaffeqarput inuit qimataannik utertitsinissamut.

Nunap inoqqaavisa illernartuutitaasa, tamatumunnga ilanngullugit ilerrit, attanneqarnissaat, ataqqineqarnissaat illersugaanissaallu qulakkeerniarlugit naalagaaffiit nunap inuii pineqartut peqatigalugit malunnaatilimmik iliuuseqassapput.Artikel 14

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput siunissami kinguaariinngorumaartussanut ingerlateqqitassaminnik oqaluttuaatiminnik, oqaatsiminnik, oqalunnikkut attassaminnik, filosofiminnik, allattaatsiminnik atuakkiaatiminnillu uummarissaanissaminnut, aamma pisinnaatitaaffeqarput nunaqarfinnik, sumiiffinnik inunnillu namminerisaminnik atsersuinissaminnut aternillu attassinissaminnut.

Qaqugukkulluunniit nunap inuiisa pisinnaatitaaffiisa arlaat navianartorsiortinneqassappat pisinnaatitaaffiup tamatuma illersorneqarnera qulakkeerniarlugu naalagaaffiit malunnaatilimmik qanoq iliuuseqassapput aammalu naalakkersuinikkut, eqqartuussiveqarnikkut ingerlatsinikkullu suliatigut pisariaqartitsineq naapertorlugu nutserissunneqarnikkut allatigulluunniit iliortoqarneritigut paasinnissinnaanerat paasineqarsinnaanerallu qulakkiissallugu.

IMMIKKOORTOQ IV

Artikel 15

Meeqqat nunap inuii pisinnaatitaaffeqarput naalagaaffiup ingerlataanik qanoq qaffasissuteqartumik qanorlu pissuseqartumik tamanik ilinniartitaanissaminnut. Inuiaat nunap inuii tamarmik aamma taamatut pisinnaatitaaffeqarput kulturerti naapertorlugu ilinniartitseriaatsiminnut ilinniariaatsiminnullu tulluartumik namminerisaminnik oqaatsitik atorlugit ilinniartitaanissamut ilinniartitaanerup iluani periaatsinik ingerlataqarfinnillu pilersitsinissaminnut nakkutiginninnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarlutik.

Meeqqat nunap inuii inuiaqatigisamik avataanni inuusut pisinnaatitaaffeqarput namminerisaminnik kulturertik oqaatsitillugu pillugit ilinniartitaanissaminnut periarfissaqassallutik.

Siunertanut tamakkununnga atugassanik naammattunik atugassiissuteqarnissamut naalagaaffiit malunnaatilimmik qanoq iliuuseqassapput.Artikel 16

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput kulturimik, ileqqumik, oqaluttuarisaanermik anguniakkamillu ataqqinassusiannik assigiinngiiaartuussusiannillu ilinniartitaanertigut inuiaqatigiinnullu tusagassiuinertigut sutigut assigiinngitsutigut naleqquttumik ersersitsinnissaminnut.

Nunap inoqqaavi pineqartut isumasiornerisigut fordommit immikkoortitsinerillu nungunniarlugit aamma nunap inuiisa inuiaqatigiinnilu immikkoortut tamarmik akornanni akaareqatigiinneq, paaseqatigiinneq ajunngitsumillu attaveqarnerit sulissutiginiarlugit naalagaaffiit malunnaatilimmik qanoq iliuuseqassapput.Artikel 17

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput namminerisaminnik oqaatsitik atorlugit namminerisaminnik tusagassiuutiminnik pilersitsinissaminnut. Aamma pisinnaatitaaffeqarput tusagassiuutinut nunap inuiinit pigineqanngitsunut sunulluunniit naligiissumik atuisinnaatitaanerminnut.

Nunap inuiisa kulturikkut assigiinngiaartuussuseqarnerisa naapertuuttumik tusagassiuutitigut naalagaaffimmit pigineqartutigut ersersinneqarnissaat qulakkeerniarlugu naalagaaffiit malunnaatilimmik qanoq iliuuseqassapput.Artikel 18

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput nunat tamat akornanni sulisoqarnikkut nunallu ataasiakkaat sulisoqarnikkut inatsisaasut aqqutigalugit pisinnaatitaaffiit suulluunniit pilersinneqarsimasut tamakkiisumik iluaqutiginissaannut.

Inuit ataasiakkaat nunap inuii pisinnaatitaaffeqarput sulinikkut, suliffissaqartitsinikkut akissaasersuinikkulluunniit immikkoortitsilluni atugassarititaasunik atugaqannginnissaminnut.

IMMIKKOORTOQ V

Artikel 19

Nunap inuii pisinnaatitaaffeqarput piumagunik apeqqutit pisinnaatitaaffimminnik, inuunerminnik atugassarititaanerminnillu attuisinnaasut namminerisaminnik periusissatut aalajangersakkatik naapertorlugit nammineq qinikkatik aqqutigalugit pillgut aalajangiiniarnerit suulluunniit tungaasigut tamakkiisumik peqataanissaminnut, taamatuttaaq pisinnaatitaaffeqarlutik namminerisaminnik nunap inuiisut aalajangiiniarnermi ingerlatsivinnik attassinissaminnut ineriartortitsinissaminnullu.Artikel 20

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput piumagunik periusissatut aalajangersakkatik naapertorlugit inatsisiseqarnikkut ingerlatsinikkulluunniit qanoq iliuutsit taakkununnga attuisinnaasut ilusilersorneranni tamakkiisumik peqataanissaminnut.

Qanoq iliuutsit taamaattut akueritinnagit atortilersinnagillu naalagaaffiit inuiaat pineqartut naqisimanertaqanngitsumik paasissutissinneqarnerlu tunngavigalugu akuersaarnerat anguniartassavaat.Artikel 21

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput naalakkersuinikkut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkullu aaqqissuussinikkut ingerlatat attannissaannut ineriartortinnissaannullu, namminerisaminnik inuuniuteqarnerminni ineriartortitsinerminnilu namminerisaminnik sakkuminnik atuinerminni toqqissisimanissaminnut, aamma pisinnaatitaaffeqarput kiffaanngissuseqarlutik qangali allatigullu aningaasarsiornermi ingerlataminnik sutigut tamatigut sanarfinissaminnut. Nunap inoqqaavisa inuuniuteqarnerminni ineriartortitsinerminnilu sakkuminnik arsaagaasimasut naleqquttumik naapertuuttumillu taarsiivigineqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput.Artikel 22

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput aningaasarsiornermi inooqatigiinnermilu atugassarititaasut tungaasigut toqqaannartumik, malunnaatilimmik ingerlaavartumillu pitsanngorsaanermi immikkut qanoq iliuuseqarnissaminnut, tamatumunnga ilanngullugit suliffissaqartitsiniarneq, inuutissarsiutit tungaasigut ilinniartitaaneq ilinniaqqittarnerlu, inissaqarniarneq, nappatsaaliortitsinermik isumaginninneq, peqqinnissaq aamma inunnik isumaginninneq.

Utoqqaat, arnat, inuusuttut, meeqqat innarluutillillu nunap inuiisa pisinnaatitaaffii immikkullu pisariaqartitaat immikkut eqqumaffigineqassapput.Artikel 23

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput ineriartortitsinermut pisinnaatitaaffimminnik atortitsinermi tulleriiaarinerit periusissatullu anguniakkat aalajangersorlugillu ineriartortinnissaannut. Nunap inuii pingaartumik pisinnaatitaaffeqarput peqqinnissap, inissaqarniarnerup allatigullu aningaasarsiornermi inunnillu isumaginninnermi suliniutit imminerminnut attuumassuteqartut tamaasa pillugit ilusilersuinissamut ineriartortitsinissamullu, sapinngisamillu suliniutit taamaattut namminerisaminnik ingerlatatik aqqutigalugit ingerlannissaanut.Artikel 24

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput qangatut katsorsaanerup peqqinnissallu tungaasigut ileqqoqarnissaminnut, tamatumunnga ilanngullugu naasunit, uumasunit pisuussutinillu uumaatsunit sanaanik nakorsaatimik illersugaanissaannut pisinnaatitaaffik.

Aamma pisinnaatitaaffeqarput qanorluunniit immikkoortinneqaratik nakorsaqarfinnik, peqqinnissaqarfik nakorsallu isumaginninnerannik tamanik atuinissaminnut.

IMMIKKOORTOQ VI

Artikel 25

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput anersaakkut nunallu piisigut nunagisaminnut, territoriaminnut, immanut, immanut sinerialinnut allanullu isumalluutinut qangali allatulluunniit pigisimasaminnut atorsimasaminnulluunniit immikkuullaarissumik attaveqarnerminnik attassinissaminnut nakussassaanissaminnullu, tamannalu eqqarsaatigalugu siunissami kinguaariinnut akisussaaffeqarnertik tigumiassallugu.Artikel 26

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput nunagisatik territoriaatitillu, tamatumunnga ilanngullugit nunat, silaannaap, immat, immat sineriallit, sikut, naasut, uumasut allallu isumalluutit qangaaniilli pigisimasamik allatulluunniit pigisimasamik atorsimasamilluunniit tamakkiisumik avatangiisaat pigissallugit, ineriartortissallugit, nakkutigissallugit atussallugillu. Tamatumunnga ilaavoq isumallauutinik ineriartortitsinermi ingerlatsinermilu inatsiserisamik, ileqqutoqqamik ileqqumillu, nunamik piginneriaaseq pillugu aaqqissuussinermik ingerlataqarnermillu tamakkiisumik akuerineqarnissamut pisinnaatitaaffik, aamma pisinnaatitaaffinnut tamakkununnga akuliuttoqarnissaa, arsaarinnittoqarnissaa imaluunniit unioqqutitsisoqarnissaa pinaveersaartinniarlugu naalagaaffiit malunnaatilimmik qanoq iliuuseqarnissaannik pisinnaatitaaffik.Artikel 27

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput nunagisamik, territoriaatimik isumalluutimillu qangaaniilli pigisimasaminnik allatulluunniit pigisimasaminnik atorsimasaminnilluunniit, aamma naqisimanertaqanngitsumik paasissutissinneqarnerlu tunngavigalugu nammineq akuerisimanngisaminnik arsaarinnissutaasimasunik, tiguarneqarsimasunik, atorneqarsimasunik imaluunniit ajoquserneqarsimasunik utertitsinissaminnut. Tamanna ajornartillugu naapertuuttumik naleqquttumillu taarsiisoqarnissaanut pisinnaatitaaffeqarput. Inuiaat pineqartut naqisimaneqanngitsumik allatut isumaqatigiissuteqarfigineqarsimatinnagit taarsiineq nunat, territoriat isumalluutillu pitsaassutsimikkut, annertussutsimikkut inatsisitigullu inissisimanertigut annertoqataannik taarsiinertut pissaaq.Artikel 28

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput nunagisamik, territoriaatimik isumalluutimillu tamakkiisumik avatangiisaannik pisuussutinillu tuniooraasinnassusiannik piujuartitsinissaminnut, piorsaanissaminnut illersuinissaminnullu, taamatuttaaq siunertaq tamanna anguniarlugu naalagaaffinnit nunallu tamat suleqatigiinnerat aqqutigalugu ikiorserneqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarlutik. Nunap inuii pineqartut allatut naqisimanertaqanngitsumik akuersaarnerat isumaqatigiissutaasimatinnagu nunap inuiisa nunagisaanni territoriaannilu sakkutooqarnermut attuumassuteqartunik ingerlatsisoqassanngilaq.

Naalagaaffiit malunnaatilimmik qanoq iliuuseqassapput nunap inuiisa nunagisaanni territoriaannilu atortussanik navianartunik toqqortaqannginnissaa inissiisoqannginnissaaluunniit qulakkeerniarlugu.

Naalagaaffiit aamma malunnaatilimmik qanoq iliuuseqassapput pisariaqartitsineq naapertorlugu nunap inuiisa peqqinnerannik nakkutilliinermi, attassiniarnermi piorsaanermilu suliniutit inuiaat atortussanit tamakkuninnga eqqorneqarsimasunit ineriartortinneqartut atortinneqartullu pissusissamisoortumik atortinneqarnerat qulakkeerniarlugu.Artikel 29

Nunap inoqqaavi piginnaassuseqartitaapput kulturip anersaakkullu pigisaminnik tamakkiisumik piginnittuunerminnik, nakkutiginninnerminnik illersuinerminnillu akueritinnissamut.

Immikkut qanoq iliuuseqarnissaminnut pisinnaatitaaffeqarput ilisimatuussutsikkut, atortoqarnikkut kultureqarnikkullu ersitsumik pigisaminnik nakkuginninnissamut, ineriartortitsinissamut illersuinissamullu, tamatumunnga ilanngullugit inuup timaata sananeqaatai allatigullu isumalluutit uumassusillit sananeqaataat, naatsiiassat, nakorsaatit, uumasut naasullu piginnaaneqarnerinik ilisimasat, oqalunnikkut ileqqutoqqat, atuakkiat, assilisassat, eqqumiitsuliat isigisassiat saqqummiisassiallu.Artikel 30

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput nunagisamik, territoriaatimik allatigullu isumalluutimik ineriartortinnissaat atornissaallu eqqarsaatigalugit tulleriiaarinissaminnik periusissatullu anguniagassiornissaminnik aalajangersaanissamut ineriartortitsinissamullu, tamatumunnga ilanngullugu pisinnaatitaaffik suliuniutinik sunilluunniit nunagisaminnut, territoriaminnut allatigullu isumalluutiminnut attuisussanik akuersisoqartinnagu nunap inuiisa naqisimanertaqanngitsumik paasissutissinneqarnerlu tunngavigalugu akuersaarnerannik naalagaaffiit angusaqarnissaannik piumasaqaateqarnissamut pisinnaatitaaffik, pingaartumik aatsitassatigut, immakkut allatigulluunniit isumalluutitigut ineriartortitsinermut, atuinermut piiaanermulluunniit tunngatillugu. Nunap inuiinik pineqartunik isumaqatigiissuteqarneq naapertorlugu ingerlatat taamaattut peqqutaallutik naapertuuttumik naleqquttumillu taarsiisoqassaaq avatangiisitigullu, aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut, kulturikkut imaluunniit anersaakkut akornutaasumik kinguneri akiorniarlugit qanoq iliuuseqartoqassalluni.

IMMIKKOORTOQ VIII

Artikel 31

Nammineq aalajangiisinnaassuseqarnermut pisinnaatitaaffimmik atortitsinerup immikkut pissuserisaasa ilaattut nunap inuii namminersornerunermut imaluunniit namminerisaminnik naalakkersuisoqarnermut pissutsinut akunnerminni najugarisaminnilu attuumassuteqartunut tunngatillugu pisinnaatitaaffeqarput, tamatumunnga ilanngullugit kultureqarneq, upperisaqarneq, ilinniartitaaneq, tusagassiisarneq, tusagassiuteqarneq, peqqinnissaqarneq, inissaqarniarneq, suliffissaqartitsiniarneq, inunnik isumaginninneq, aningaasarsiornermi ingerlatsinerit, nunamik isumalluutinillu aqutsineq, avatangiiseqarneq aamma inuit nunap inuiinut atanngitsut isersinnaanerat, taamatuttaaq ingerlatsinerit taamaattut namminersorneruffiusut aningaasalersorneranni pissutsit.Artikel 32

Nunap inoqqaavi nammineq ileqqutik ileqqutoqqatillu naapertorlugit namminerisaminnik innuttaassuseqarsinnaanertik aalajangersaavigissallugu ataatsimoortumik pisinnaatitaaffeqarput. Nunap inuiisut innuttaassuseqarnerup inuit ataasiakkat nunap inuiisa naalagaaffiup inuuffigisami ataani innuttaassuseqalersinnaanerannut pisinnaatitaaffiat qajannarsisissanngilaa.

Namminerisaminnik periusissatut aalajangersakkatik naapertorlugit nunap inuii pisinnaatitaaffeqarput nammineq ingerlataqarfimmik aaqqissussaanerannik aalajangersaanissamut inuttassaannillu toqqaanissamut.Artikel 33

Nunat tamat akornanni inuit pisinnaatitaaffiisa tungaasigut najoqqutassiat akuerineqartut naapertorlugit nunap inuii pisinnaatitaaffeqarput ingerlatsinerminni aaqqissuussinerit aamma eqqartussiveqarnermi ileqquminnik, ileqqutoqqaminik, periusissiaminnik ingerlatsinermilu periaatsiminnik immikkuullaarissunik sulissuteqarnissamut, ineriartortitsinissamut attassinissamullu.Artikel 34

Nunap inoqqaavisa ataatsimoortumik pisinnaatitaaffeqarput inuit ataasiakkaat nunaqqatigiinnut inooqataaffigisaminnut akisussaaffiinik aalajangersaanissamut.Artikel 35

Nunap inoqqaavisa, pingaartumik tamakku nunat tamat killeqarfii pissutigalugit avissaaqqasut, pisinnaatitaaffeqarput killeqarfiit pitarorlugit inuiannik allanik attaveqarnernik, pissutsinik attuumassuteqarfigisanik suleqatigiinnermillu attassinissaminnut ineriartortitsinissaminnullu, tamatumunnga ilanngullugit anersaakkut, kulturikkut, naalakkersuinikkut, aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikullu ingerlatat.

Pisinnaatitaaffiup tamatuma atuunnissaa atortinnissaalu qulakkeerniarlugu naalagaaffiit malunnaatilimmik qanoq iliuuseqassapput.Artikel 36

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput naalagaaffinnut taakkualuunniit malittaanunt isumaqatigiissutissiamik, isumaqatigiissutimik allatigullu aaqqissuussinerit piusut pilersinneqarnerminni anersaaq siunertarlu atorneqartoq naapertorlugit akuerineqarnissaannut, eqqortinneqarnissaannut atortinneqarnissaannullu, aamma isumaqatigiissutissiat, isumaqatigiissutit allatigullu aaqqissuussinerit piusut tamakku naalagaaffinnit naalanneqarlutillu ataqqineqarnissaannut. Aaqqiagiinngissutit isumaqatigiinngissutillu allatigut iluarsiivigineqarsinnaanngitsut illuatungeerit tamarmik pineqartut akuersaarneratigut nunat tamat akornanni suliassaqarfinnut tamakkunuuna oqartussaaffeqartunut saqqummiunneqartassapput.

IMMIKKOORTOQ VIIII

Artikel 37

Nalunaarummi matumani aalajangersakkat tamakkiisumik sunniutilimmik atuunnissaat pillugu nunap inoqqaavisa pineqartut isumasiornerisigut naalagaaffiit malunnaatilimmik naleqquttumillu qanoq iliuuseqassapput. Pisinnaatitaaffiit matumani akuerineqartut nunat ataasiakkaat inatsiseqarneranni imatut akuersissutigineqarlutillu ilanngunneqassapput pisinnaatitaaffinnik taamaattunik nunap inuiisa ulluinnarni nammineerlutik iluaqusersornissaat periarfissaqartillugu.

Artikel 38

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut, kulturikkut anersaakkullu kiffaanngissuseqarlutik ineriartortitsinissartik. Nalunaarummilu matumani pisinnaatitaaffiit kiffaanngissuseqaatillu akuerineqartut iluaqutigineqarnissaat pillugu naalagaaffiit nunallu tamat akornanni suleqatigiinneq aqqutigalugu aningaasatigut teknikkikkullu naleqquttumik atugassiissutaannut periarfissaqarnermut.Artikel 39

Nunap inoqqaavi pisinnaatitaaffeqarput naalagaaffinnut aaqqiagiinngissutimik isumaqatigiinngissutigisamillu aaqqinniarneranni, taamatuttaaq inuttut ataasiakkaatut ataatsimoortumillu pisinnaatitaaffimminnik unioqqutitsinerit suulluunniit pillugit malunnaatilimmik eqqartuussissutaassinnaasut eqqaarsaatigalugit, periusissiatut aalajangersakkat naammaginartut naapertuuttullu illuatungeriit akuerisaat aqqutigalugit aalajangersaanissamut periarfissaqarnermut erniinnartumillu aalajangersinnaanermut. Taamatut aalajangiinermi nunap inuiisa pineqartut ileqqui, ileqqutoqaat, inatsisaat eqqartuussiveqarnermillu aaqqissuussaat eqqarsaatigineqassapput.Artikel 40

Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliffeqarfiit immikkoortortaallu, aamma naalakkersuisut akornanni suliniaqatigiiffiit allat ilaatigut aningaasatigut suleqatigiinnerup teknikkikkullu ikiorsiinerup tungaatigut kaammattoqatigiinneq aqqutigalugu. Nalunaarummi matumani aalajangersakkat tamakkiisumik piviusunngortinnissaannut ilapittuuteqassapput. Apeqqutinut imminerminnut attuumassuteqartunut tunngatillugu nunap inuiisa peqataanissaat qulakkeerniarlugu periaatsit pilersinneqassapput.Artikel 41

Naalagaaffiit Peqatigiit Nalunaarutip matuma atortinnissaa qulakkeerniarlugu pisariaqartumik alloriaateqassapput, tamatumunnga ilanngullugu suliap tamatuma tungaatigut immikkut ittumik oqartussaaffeqartumik nunallu inuiinit toqqaannartumik peqataaffigineqartumik sapinngisamik qaffasinnerpaamik inissisimasunik ataatsimiittarfimmik pilersitsinissaq. Nalunaarummi matumani aalajangersakkat ataqqineqarnissaat tamakkiisumillu atortinneqarnissaat pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit ataanni suliffeqarfiit tamarmik sulissuteqassapput.

IMMIKKOORTOQ IX

Artikel 42

Pisinnaatitaaffiit matumani akuerineqartut tassaapput nunarsuarmi nunap inuiisa inuujuarnissaannik, ataqqinassusiannik atugarissaarnissaanillu minnerpaamik najoqqutassiat.Artikel 43

Pisinnaatitaaffiit kiffaanngissuseqaatillu tamarmik matumani akuerineqartut angutinut arnanullu nunap inuiinut naligiimmik qularnaveeqqusigaapput.Artikel 44

Nalunaarummi matumani sunaluunniit pineqartoq imatut paasineqassanngilaq nunap inuiisa pisinnaatitaaffiisa pioreersut imaluunniit siunissami pisinnaatitaaffigilersinnaasaasa angujumaagaasaluunniit millisinneqarnerattut imaluunniit atorunnaarsinneqarneratut.Artikel 45

Nalunaarummi matumani sunaluunniit pineqartoq imatut paasineqassanngilaq naalagaaffiit, suleqatigiiffiit imaluunniit inuit ataasiakkaat kikkulluunniit sumilluunniit pisinnaatitaaffeqartut Naalagaaffiit Peqatigiit Angerfigeqatigiissutaannut akerliusumik ingerlatsinissaminnut imaluunniit qanoq iliuuseqarnissaminnut.