English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

ILO C169, Nunat Inoqqaavi Inuiaallu Naggueqatigiit Naalagaaffinni Namminersortuniittut pillugit Isumaqatigiissut, 1989

Kunngeqarfik Danmarkip (ilagitillugit Kalaallit Nunaat aamma Savalimmiut) isumaqatigiissut atuuttussanngortillugu atsiorpaa februaarip 22-anni 1996.

Nunat tamalaat akornanni Sulisoqarneq pillugu Kattuffiup nalinginnaasumik ataatsimeersuarneranni Nunat Tamalaat akornanni Sulisoqarneq pillugu Siulittaasoqarfimmit Geneve-imut ataatsimiigiaqqusineratigut katersortinneqartut, aamma juunip 7-anni 1989 76-issaannik ataatsimiittut, aamma

ilisimasaqalersimasut nunat tamalaat akornanni ileqquusunik isumaqatigiissummi imaritinneqartunik aamma nunat inoqqaavi naggueqatigiillu pillugit 1957-imi innersuussutinik, aamma

Nunat tamalaat akornanni inuit pisinnaatitaaffii pillugit silarsuarmioqatigiinnut nalunaarummi, nunat tamalaat akornanni aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut kulturikullu pisinnaatitaaffiit pillugit isumaqatigiissummi, nunat tamalaat akornanni innuttaasutut naalakkersuinikkullu pisinnaatitaaffiit, aamma nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffiit amerlasuut immikkoortitsinissamik pinaveersaartitsinissamik siunertaqartut

paasisaqartut ineriartorneq tamanna pisimasoq 1957-ip kingorna nunat tamalaat akornanni inatsisitigut, aamma nunat inoqqaavisa naggueqatigiillu atugaasa ineriartornerata silarsuarmi tamarmi pisariaqartilersimmagu nunat tamalaat akornanni nutaamik aalajangiussaqarnissaq apeqqut tamanna pillugu siornatigut ileqquliussaasimasut inuiattut iineqarnermik paasisitsisarnermik, aamma

inuiaat taakku namminneq pisortaqartitsinerminnik aqutsinissamik, inooriaatsiminnik aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinissaminnik kissaataat, aamma namminneq kinaassutsiminnik aalajangiussisimarusunnerat ineriartortitserusunnerallu, oqaatsiminnik upperisaminnillu, naalagaaffiit najugarisamik iluanni akuersaarmassuk, aamma

maluginiarmassuk inuiaat taakku silarsuup ilaani arlalippassuarni pisinnaatinneqanngimmata inuttut pisinnaatitaaffiit tunngaviusut naalagaaffinni najugarisaminni innuttaasut sinnerisulli iluaqutigissallugit inatsisaallu, naleqartitaat ileqqui isiginnittaasiilu annikillisarneqartarlutik, aamma

maluginiartinniarmassuk nunat inoqqaavisa naggueqatigiillu nunarsuarmi inuiannut tunniussarisaat kulturikkut assigiinngisitaassutsimut aamma inooqatigiinnermi pinngortitallu oqimaaqatigiissarnerani inuiaqataassutsimut aamma nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut paaseqatigiinnermullu, aamma

maluginiaraat aalajangersakkat makku aalajangiunneqarsimammata Naalagaaffiit Peqatigiit, FAO, UNESCO, WHO suleqatigalugit, aamma Inter-American Institute, piumasarisat naleqquttut naapertorlugit, suliniaqatigiiffiit taakkua suliaasa iluanni, aamma siunnersuutigineqartoq suleqatigiinnerup tamatuma ingerlaannarnissaa aalajangersakkat taakku piviusunngornissaat siuarsarniarlugit qularnaarniarlugillu, aamma

aalajangersimammata siunnersuutit Nunat Inoqqaavi Naggueqatigiillu Innuttaasut pillugit Isumaqatigiissummiittut, 1957 (nr. 107) ilaasa ilaatigut iluarsatuunnissaannut, apeqqullu taanna ataatsimiinnermi oqaluuserisassani nr. 4-tut akuerineqarsimammat, aamma

Aalajangersimammata siunnersuutit taakku tassaassasut nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutaassasut nunat inoqqaavi naggueqatigiillu pillugit isumaqatigiissummut, 1957, iluarsartuussissutaasussat, aalajangiuppaat ullumi 27. juni 1989 isumaqatigiissut manna, taaneqartussat Nunat Inoqqaavi Inuiaallu Naggueqatigiit pillugit Isumaqatigiissut, 1989:

Kapitali I

Anguniakkat tamanut atuuttut

Artikel 1

1. Isumaqatigiissut manna ukununnga atuuppoq:

a) naggueqatigiit nunani namminersortuniittut, inooqatigiinnikkut, kulturikkut aningaasarsiornikkullu atugaat naalagaaffimmi inuiaqatigiit sinnerinit allaassuteqartut, aamma inissisimanerat tamakkiisumik ilaannaatigulluunniit namminneq ileqquinit misilittagaannilluunniit imaluunniit immikkut inatsisinit peqqussutinilluunniit aqunneqartut,

b) inuiaat nunani namminersortuniittut, nunat inoqqaavisut isigneqartut, inuiannik nagguigisaminnik aallaaveqartut, nunamik nunalluunniit ilaanik nunaginnittuusut, ajugaaffigineqarnerup nunasiaqalernerup imaluunniit naalagaaffiit massakkut killeqarfiisa pilersinneqarneranni, aamma, inatsisitigut inissisimanerat eqqarsaatiginagu, namminneq inooqatigiinermi, aningaasarsiornermi, kulturikkut naalakkersuinikkullu pisortaqartitsinerminnik ilaannakortumik tamakkiisumilluunniit attassisut.

2. Nunap inoqqaavatut naggueqatigiinnulluunniit ilaasutut nammineq nalunaarsinnaaneq tunngaviusumik najoqqutaassaaq isumaqatigiissummi aalajangersakkat makku atuuffissannut

3. Isumaqatigiissummi matumani oqaaseq atorneqartoq ”inuiaat” nassuiaaserneqassanngilaq pisinnaatitaaffinnut nunat tamalaat akornanni inatsisini oqaatsimik taassuminnga atuinermut kinguneqartussatut.

Artikel 2

1. Nunani Naalakkersuisut akisussaaffigaat – inuiaat pineqartut suleqatigalugit – ataqatigiissumik aaqqissuussamillu suliniuteqassallutik inuiaat taakku pisinnaatitaaffii siuarsassallugit namminnerlu ataqqinerata innimigineqarnissaa qularnaassallugu.

2. Taamatut suliniuteqarnissami makku ilaatinneqassapput:

a) qularnaassallugu inuiannut taakkununnga ilaasut naligiissitaasumik pisinnaatitaaffinnik periarfissanillu atuisinnaanissaat, naalagaaffimmi inatsisit peqqussutillu inuiaqatigiit innuttaasa sinnerisut,

b) siuarsassallugu inuiannut taakkununnga inooqatigiinnikkut, aningaasarsiornikkut kulturikkullu pisinnaatitaaffiit piviusunngortinnissaat namminneq inooqatigiinnikkut kulturikkullu kinaassusiat, ileqqui aamma kingornuttagaat namminnerlu pisortaqariaasiat ataqqillugit,

c) inuiaat pineqartut ilaasortaat ikiussallugit inooqatigiinnikkut – aningaasarsiornikkut assigiinngissutinik qaangiiniarnissamut nunat inoqqaavisa naalagaaffimmilu innuttaasut sinnerisa pilersissimasinnaasaannik, namminneq kissaataannut inooriaasiannullu naapertuuttumik.

Artikel 3

1. Nunat inoqqaavi naggueqatigiillu tamakkiisumik inuit pisinnaatitaaffiinik tunngaviusumillu kiffaanngissuseqarnermi pisinnaatitaaffinnik atuisinnaassapput akornuteqanngitsumik immikkoortitsinertaqanngitsumillu. Inuiaat taakku eqqarsaatigalugit isumaqatigiissummi matumani aalajangersakkat angutinut arnanullu immikkoortitsinertaqanngitsumik atuutissapput.

2. Sukkulluunniit pissaanermik pinngitsaaliinermilluunniit atuineqassanngilaq inuiaat pineqartut inuttut pisinnaatitaaffiinut tunngaviusumillu kiffaanngissuseqarnerannut akerliusumik, tamatumunnga ilagitillugit pisinnaatitaaffiit isumaqatigiissummi matumani imaritinneqartut.

Artikel 4

1. Pisariaqartitsineq naapertorlugu immikkut aaqqissuussinernik aalajangersaasoqassaaq qularnaarniarlugit inuiaat pineqartut, inuit ataasiakkaat, pisortaqariaatsit, pigisat nalillit, suliffissaqarneq, kulturit avatangiisillu isumannaallisaaviginissaat.

2. Taamatut aaqqissuussinerit inuiaat pineqartut qilersorsimanngitsumik kissaateqarnerannut akerliliuttuussanngillat.

3. Taamatut immikkut aaqqissuussinerit sukkulluunniit immikkoortitsinertaqassanngillat inuiaat taakku nalinginnaasumik immikkoortitsinertaqanngitsumik innuttaasutut pisinnaatitaaffinnik atuisinnaanissaannut.

Artikel 5

Isumaqatigiissutip matuma piviusunngortinniarneranik aalajangersaanermi:

a) Inuiaat taakku inooqatigiinnermi, kulturikkut, upperisarsiornikkut aamma anersaakkut naleqartitaat ileqquilu akuersaarneqassapput illersorneqarlutillu, aamma naammaginartumik najoqqutarineqassaaq ajornartorsiutit atugarisaasa qanoq ittuuneri, ataatsimoortutut inuttullu ataasiakkaatut,

b) inuiaat taakku naleqartitaasa, ileqquisa pisortaqariaasiisalu innimigisariaqarnerat ataqqineqassaaq,

c) Inuiaat pineqartut peqatiginerisigut suleqatiginerisigullu aaqqissuussanik aalajangiussineqassaaq inuiaat taakku ajornartorsiutaat qaangerniarlugit, inuuniarnermi sulinermilu pissutsinik nutaanik atuisariaqalerfiini.

Artikel 6

1. Isumaqatigiissummi matumani aalajangersakkanik piviusunngortitsiniarnermi nunani naalakkersuisut:

a) inuiaat pineqartut siunersiortassavaat, pissusissat naapertuuttut aqqutigalugit pingaartumillu pisortaqarnermikkut sinniisui aqqutigalugit, taakkununnga tunngalluinnartunik inatsisiliornikkut imaluunniit pisortaqarnikkut qanoq iliuuseqarnissamik isumaliuuteqarnerni,

b) periaatsinik piviusunngortitsissallutik qularnaarisunik inuiaat taakku qilersorsimanngitsumik – minnerpaamik innuttaasut immikkoortuisut allatulli – aalajangiisarnermi pissutsit tamaasa eqqarsaatigalugit, qinersinermi aamma pisortaqarnermi allatigullu sinniisoqarfinni namminerminnut tunngasunik politikkeqarnerni pilersaarusiornernilu peqataasinnaanngorlugit,

c) periaatsinik piviusunngortitsissallutik inuiaat taakku namminneq pisortaqarfiisa suliniutaasalu tamakkiisumik ineriartortinnissaannut naaperttuuffiinilu siunertamut tamatumunnga pisariaqartunik atugassiissuteqarnikkut.

2. Isumaqatigiissutip matuma piviusunngortinniarnerani siunersioqatigiittarnerit pisassapput paaseqatigiinnikkut aamma pissutsit naapertorlugit ilusilikkamik, anguniarlugu isumaqatigiinnissaq imaluunniit suliniutiginiarlugit siunnersuutinut angerfigeqatigiinnissaq.

Artikel 7

1. Inuiaat pineqartut pisinnaatitaassapput ineriartortitsinermi namminneq salliutitatik toqqarsinnaassallugit, tamatumani attorneqartussaammata inuunerat, upperisaat, pisortaqariaasii anersaakkullu atugarinnissaq aamma nunat immikkoortui pigisaat allatulluunniit atuiffigisaat, aamma sapinngisamik annertunerpaamik namminneq aningaasarsiornikkut inooqatigiinnikkut kulturikkullu ineriartornertik aqussallugu. Taaneqartut saniatigut namminerminnut toqqaannartumik tunngasuni naalagaaffimmi nunallu immikkoortuini ineriartornermi ilusiliinerit, pilersaarutinik suliniutinillu pilersitsiniarnerit nalilersuinerillu, peqataaffigisassavaat.

2. Sulinermi inuuniarnermilu atukkanik aamma peqqinnissakkut ilinniartitaanikkullu inuianni pineqartuni pitsanngorsaanermi – taakku peqatigalugit suleqatigalugillu – najugaqarfigisaanni nalinginnaasumik aningaasarsiornermik ineriartortinnerini immikkut pilersaarusiat suliarineqassapput pitsanngorsaanissaq taamaattoq siuarsarsinnaanngorlugu.

3. Nunani Naalakkersuisut qularnaassavaat naleqquffiini inuiaat pineqartut peqatigalugit misissuisoqartassasoq nalilerniarlugit inooqatigiinnikkut, kulturikkut avatangiisitigullu ineriartortitsinermi pilersaarusiani kingunissaasut. Misissuinerit tamakku inerneri isigisariaqarput suliniutit tamakku nalilernissaannut toqqammaviusumik tunngavissatut.

4. Nunani Naalakkersuisut, inuiaat pineqartut suleqatigalugit, nunat immikkoortuisa najugaqarfigisaasa avatangiisiisa illersornissaannut allanngutsaaliornissaannullu suliniuteqassapput.

Artikel 8

1. Naalagaaffinni inatsisit peqqussutillu inuianni pineqartuni atortinnerini taakkua qangaaniit atortorisaat ileqqutullu atugaat naatsorsuutigineqartariaqarput.

2. Inuiaat taakku pisinnaatitaassapput namminneq ileqqutik pisortaqariaatsitillu pigiinnarsinnaassallugit, taakku tunngaviusumik pisinnaatitaaffinnut akerliunngippata, naalagaaffimmi inatsisinik atortitsinermit nassuiarlugit, nunallu tamalaat akornanni inuit pisinnaatitaaffii akuerineqarsimasut tunngavigalugit. Periaatsinik pilersitsisoqassaaq, pisariaqartitsineq naapertorlugu, isumaqatigiinngissutit tunngavigisamik taassuminnga qaangiiniarfiusinnaasut naammassiniarlugit.

3. Artikelip matuma immikkoortuisa 1-ip aamma 2-p akornusissanngilaat inuiannut taakkununnga ilaasut pisinnaatitaaffinnik innuttaasut tamarmik atugaannik pisussaaffinnut naapertuuttunik pisinnaatitaanissaat.

Artikel 9

1. Naalagaaffimmi inatsisinik atortitsinermut aamma inuit pisinnaatitaaffiinut nunat tamalaat akornanni akuerineqarsimasunut naapertuuttumik inuiannit pineqartunit qanga ileqqut malillugit periaatsit namminneq ilaasortarisaminnut inatsisinik unioqqutitsinermi atortagaat ataqqineqassapput.

2. Inuiaat taakku pineqaatissiisarnermi qangali ileqqui pisortanit eqqartuussivinnillu tamakkuninnga suliaqartartunit naatsorsuutigineqartassapput.

Artikel 10

1. Inatsisit nalinginnaasut malillugit inuiannut taakkununnga ilaasut pineqaatissinneqassatillugit naatsorsuutigineqartassapput aningaasarsiornikkut, inooqatigiinnikkut kulturikkullu immikkooruteqassusii.

2. Pineqaatissiinerit paarnaarussinermit allaanerusut salliutinniarneqartassapput.

Artikel 11

Inuiaat pineqartut ilaasortaasa pinngitsaaliissummik inuttut suliassaqaqqusaanerannik piumasarisat qanoq ittulluunniit, akissarsissutaassappata akissarsissutaassanngippataluunniit, inerteqqutaassapput inatsisillu atuuttut malillugit pineqaatissiissutigineqassallutik, taamaallaat tassani pineqaratik innuttaasunut tamanut inatsisit malillugit aalajangersarneqarsimasut.

Artikel 12

Inuiaat pineqartut pisinnaatitaaffiimminnik atornerluiffigineqannginnissaat qularnaarneqassaaq, eqqartuussinikkullu ingerlatitsisinnaassapput, inuttut ataasiakkaatut imaluunniit namminneq sinniisoqarnikkut suleqatigiiffitik aqqutigalugit, pisinnaatitaaffiit taakkua sukumiisumik illersornissaat siunertaralugu. Suliniuteqartoqassaaq qularnaarniarlugu inatsisitigut iliuuseqarnerni suliat inuiaat taakku ilaasortaasa paasisinnaassagaat namminnerlu paasineqarlutik, pisariaqassappat nutserisoqarnikkut allatulluunniit sukumiisumik periaaseqarnikkut.

Kapitali II

Nuna

Artikel 13

1. Isumaqatigiissummi Kapitalimi matumani aalajangersakkat atuutsinneranni nunani naalakkersuisut ataqqissavaat inuiaat pineqartut kulturianni anersaakkullu naleqartitaanni immikkut pingaaruteqassuseq nunanut nunat immikkoortuinullu namminneq pigisaminnut allatullu najukkaminnut tunngatitaat, pingaartumillu taamatut pissuseqarnermi ataatsimoorussilluni periaatsit.

2. Artikel 15-mi 16-milu oqariartaatsit atorneqartup ”nunat immikkoortui” imarai oqariaaseq nunat ilaat, nunani pineqartuni inuiaat pineqartut najugarisaanni allatulluunniit atugaanni pinngortitap tamakkiisumik pissuseqatigiinnera.

Artikel 14

1. Inuiaat pineqartut nunat immikkoortuinik qangaaniilli atukkaminnik pigisaqarnerat piginnittuunerallu akuersaarneqassaaq. Taassuma saniatigut naleqquffiini suliniuteqartoqassaaq inuiaat pineqartut nunat immikkoortuiniik atuisinnaanerat qularnaarniarlugu, namminneq pigisaat piinnarnagu aammali qangaaniilli inuuniutigalugu qangatuullu atuiffigisimasaanni. Immikkut naatsorsuutigsariaqarput inuiaat angalaannartut angalallutillu naasorissaasartut atugaat.

2. Nunani Naalakkersuisut periusissat pisariaqartut periuserisariaqarpaat nunat immikkoortui inuiaat pineqartut qangaaniilli pigisaat nalunaassallugit, qularnaarlugulu pigisaqarnermik piginnittuunermillu pisinaatitaaffiit sukumiisumik illersorneqarnissaat.

3. Pilersitsisoqartariaqarpoq periaatsinik naammaginartunik naalagaaffimmi inatsisitigut aaqqissuussinerit iluini inuiaat pineqartut nunamik pigisaqarnermut piumasaqaataasa naammassineqarnissaannut.

Artikel 15

1. Inuiaat pineqartut pinngortitap pisuusutaanut nunat immikkoortuinut pigisaminnut pisinnaatitaaffii immikkut isumannaartariaqarput. Pisinnaatitaaffiit taakkua ilagaat inuiaat taakku pisinnaatitaaffiat peqataanermut atuinermi, aqutsinermi pisuussutinillu taakkuninnga atatitsinermi.

2. Nunami Naalagaaffiup aatsitassanik imaluunniit nunap iluani pisuussutinik piginnittuuffiani imaluunniit nuna immikkoortuini pisuussutinik allanik pisinnaatitaaffeqarnerani naalakkersuisut pilersissavaat aalajangiusimallugilluunniit periaatsit inuiannik taakkuninnga siunnersuisarnissat, aalajangersarniarlugu taakkua soqutigisaat akornuserneqassanersut qanorlu annertutigisumik, suliniutit aallarnertinnagit akueritinnagillu pisuussutinik tamakkuninnga ujarlernissamik piiaanissamilluunniit akuersissuteqartinnatik. Inuiaat pineqartut, ajornartinnagu, taamatut iluaquteqarniarnermi peqataassapput aamma naammaginartumik taarsiivigineqartassallutik suliat taamaattut kingunerisaannik ajoqusiinernut sunulluunniit.

Artikel 16

1. Artikelip matuma ataani taagorneqartussat eqqaassanngikkaanni inuiaat pineqartut nunat immikkoortuinit pigisaminniit peersinneqarsinnaassanngillat:

2. Inuiannik taakkuninnga nuutsitsinissaq aalajangiussat avataatigut pisussatut pisariaqarsorineqassappat, taamatut nuutsitsineq taamaallaat pisassaaq namminneq qilersorsimanngitsumik paasitinneqarluarlutillu akuersaarneratigut. Namminneq akuersaarnerat angusinnaanngikkaanni taamatut nuutsitsineq pisassaaq naalagaaffimmi inatsisiliornermi peqqussutiliornermilu naammaginartunik periaasilioreernikkut, tamatumani ilagitillugit tamanut ammasumik paasiniaanerit, pisariaqarfiatigut, inuiaat pineqartut sukumiisumik sinniisoqarsinnaatillugit.

3. Periarfissaqarfiisigut tamatigut inuiaat taakku pisinnaatitaaffeqassapput qangaaniit najukkaminnut nunat immikkoortuinut utersinnaassallutik, nuutsitsinermi tunngavigineqartut atorunnaaraangata.

4. Taamatut utersinnaaneq isumaqatigiissutikkut aalajangersaaneratulli pisinnaanngikkaangat imaluunniit – taamatut isumaqatigiissuteqartoqarsimanngikkaangat – periaatsit naammaginartut atorlugit, inuiaat taakku ajornanngiffiatigut tamatigut nunat immikkoortuinik imatut pitsaassusilinnik inatsisitigullu tunngavilikkannik siornatigut nunat immikkoortuinut najorsimasaannut naleqquttunik tunineqartassapput, aamma piffissami pineqartumi pisariaqartitaannik siunissamilu ineriartornissaannik naammassinniffiusinnaasunik. Inuiaat pineqartut taarsiissuteqarnissaq aningaasatigut pigisatigulluunniit salliutissagunikku tamatuminnga pisinnaatitaassapput qularnaveeqqutit naapertuuttut tunngavigalugit.

5. Inuit taamatut nuutsinneqarsimasut sumiluunniit annaasaqarsimanerminnut imaluunnit tamatuma kingunerisaanik ajoqusersimanerminnut tamakkiisumik taarsivigineqassapput.

Artikel 17

1. Periaatsit inuiaat taakku akunnerminni nunat immikkoortuinik pisinnaatitaaffimminnik tunniussinissaminnik pilersitarisaat ataqqineqassapput.

2. Inuiaat pineqartut siunersiorneqartassapput nunat immikkoortuinik tunniussisinnaanerannik pisinnaatitsissummik misissuinermi allatigulluunnit namminneq inuiaqatigiiffimmi avataani pisinnaatitaaffimminnik tunniussinialerneranni.

3. Inuit inuiannut taakkununnga ilaanngitsut akornuserneqartassapput ileqqut taakku atugaat atornerloqqunagit imaluunniit piginnittussaanermik pisinnaatitaaffimmik inatsisinik paasinninnginnermik, qularnaaniarlugu pigisaqarneq atuineq imaluunniit inuiaat taakku nunamik pigisaanni atuineq.

Artikel 18

Inatsisitigut aalajangersarneqassaaq inuiaat taakkua nunaataata inatsisit unioqqutillugit iserfigineqarneranut atuinermulluunniit naleqquttumik pineqaatissiisarnerit, naalakkersuisullu periaatsinik aalajangersaassapput taamatut innimiilliornerit pinaveersaartissallugit.

Artikel 19

Naalagaaffikkuutaartumik nunalerinermik pilersaarusiat qularnaassavaat inuiaat pineqartut atugaqassasut innuttaasut immikkoortuisut allatulli makku eqqarsaatigalugit:

a) inuiannut taakkununnga nunamik annertunerusumik tunniussinissaq, imaassimappat nalinginnaasumik inuunerup attassinnaaneranut amerliartorsinnaanerminnulluunniit naammattumik nunassaqanngitsut,

b) pisariaqartunik atortussanngortitsinissaq inuiaat taakku nunat immikkoortuisa pigeriigaasa iluanni ineriartortitsinissamut siuarsaataasussanik.

Kapitali III

Sulisoqarneq aamma sulinermi atugarisat

Artikel 20

1. Nunani Naalakkersuisut, naalagaaffinni inatsisiliornerit aamma peqqussutit iluanni, inuiaallu pineqartut suleqatigalugit, immikkut periusissanik aalajangersaassapput anguniarlugit inuianni taakkunani sulisunut sukumiisumik sulisoqarnermi aamma sulinermi atugarisani illersuinissaq, sulisunut tamanut atuuttumik sukumiisumik inatsisitigut illersorneqarsimanngikkaangata.

2. Periarfissat tamaasa atorlugit nunani Naalakkersuisut inuiaat taakkua sulisullu allat akornanni immikkoortitsineq sunaluunniit pinaveersimatinniassavaat, pingaartumik makku eqqarsaatigalugit:

a) suliffinnut periarfissat, tamakkununnga ilagitillugu ilinniagaqarsimasutut suliaqarneq, aamma periaasissat suliffimmi siuariartorsinnaanermut qaffassarsinnaanermullu,

b) assigiimmik suliaqarnermi assigiimmik akissarsiaqarneq,

c) nakorsamit ikiorserneqarsinnaaneq inooqatigiinnermilu ikiorserneqartarnissaq, suliffimmi isumannaallisaaneq peqqinnerlu, inooqatigiinnermi isumannaallisaanerni iluaqutissat tamatigoortut, isumannaallisaanerillu allat sulinermut tunngassuteqartut aamma ineqarnermut tunngasut;

d) peqatigiiffiliornissamut pisinnaatitaaffik aamma inatsisit tunngavigalugit sulisut kattuffiliorsinnaanerannut kiffaanngissuseq aamma sulinermik inuutissarsiutillit inatsisitigut tunngaveqartunik sunilluunniit ingerlassaqarlutik kattuffiliorsinnaanermik kiffaanngissuseqarnerat sulisitsisunillu imaluunniit sulisitsisut kattuffiinik ataatsimoorussanik isumaqatigiissusiornissamut pisinnaatitaaffik.

3. Suliniutit aalajangiunneqartussat suliniutinik imaqartariaqarput qularnaarniarlugit:

a) suliaqartut inuiannut taakkununnga ilaasuusut, tassunga ilagitillugit ukiup ilaannaani suliffeqartut, aalajangersimanngitsumik suliffeqartut aamma nunalerinermi angalaarlutik aamma suliani allani suliffeqartartut, aamma sulisut inunnit isumaqatigiissuteqarlutik sulisitsisunut sulisorineqartut, illersorneqassasut naalagaaffimmi inatsisiliornermi ingerlatsinermilu immikkoortuni taamaattuni sulisutut allatulli, aamma tamakkiisumik pisinnaatitaaffimminnik ilisimatinneqassasut sulisoqarnermi pisinnaatitaaffiit pillugit inatsisiliornerit malillugit, aamma taarsiivigitinnissamut periarfissaannik,

b) sulisut inuiannut taakkununnga ilaasut sulinerminni atukkani peqqinnerminnut ajoqutaasunik atugaqartinneqassanngitsut, pingaartumik sullinernut toqoraatinik imaluunniit toqunartunik allanik,

c) sulisut inuiannut taakkununnga ilaasut pinngitsaaliinikkut sulisussarsiarineqassanngitsut, tamatumunnga ilagitillugit pinngitsaaliissummik sulineq aamma pinngitsaaliinikut akiitsoqalersitsineq.

d) sulisut inuiannut taakkununnga ilaasut naligiimmik periarfissaqartinneqassasut aamma naligiimmik pineqassasut angutit arnallu suliffeqarnerat eqqarsaatigalugu aamma atoqatigiinnermut tunngatillugu innimiilliorfigineqassanatik.

4. Pingaartumik pingaartinneqassaaq naammaginartunik suliffiit nakkutilliisoqarfiinik pilersitsinissaq nunat immikkoortuini sulisut inuiannut taakkununnga ilaasut akissarsiaqarlutik suliffinni, qularnaarniarlugit Isumaqatigiissummi Kapitalip matuma aalajangersagaasa malittarineqarnissaat.

Kapitali IV

Inuussutissarsiutiginiarlugu ilinniagaqarneq, assassorluni sulineq aamma nunamik inuussutissarsiuteqarneq

Artikel 21

Inuiannut pineqartunut ilaasut minnerpaamik assigiimmik atugassaqartitaassapput innuttaasut allat atugaasulli inuussutissarsiutiginiarlugu ilinniagaqarnermi aaqqissuussinerni.

Artikel 22

1. Suliniuteqartoqassaaq inuiaat pineqartut ilaasortaasa tamanut atuuttunik inuutissarsiutiginiarlugu ilinniagaqarnermik pilersaarusiani namminneq piumassutsiminnik peqataasinnaanerannik.

2. Inuussutissarsiutiginiarlugu ilinniagaqarnermi pilersaarusiat tamanut atuuttut inuianni pineqartuni pisariaqartitat immikkut ittut naammassineqarsimanngippata, naalakkersuisut inuiaat taakku peqataaneratigut qularnaassavaat immikkut ilinniagaqarnermi pilersaarusiat atortussallu pilersinneqarnissaat.

3. Ilinniagaqarnermi immikkut pilersaarusiat tamarmik aallaaveqassapput pissaqarniarnikkut atugassarisanik, inooqatigiinnermi aamma kulturikkut pissutsinik, aamma inuianni pineqartuni pisariaqartutigut pisariaqartitanik. Tassunga tunngatillugu misissuinerit tamarmik naammassiniarneqassapput inuiaat taakku suleqatigalugit, taakku siunersiorneqassammata pilersaarusiat taamaattut aaqqissuunnerini aamma piviusunngortinniarnerini. Ajornanngiffiani inuiaat taakku annertusiartortumik akisussaassuseq tigujartussavaat ilinniagaqarnermi pilersaarusiat immikkut ittut pilersaarusiornerannut aamma piviusunngortinniarnerannut, namminneq tamanna aalajangersimagunikku.

Artikel 23

1. Inuiaat pineqartut assassorluni suliaat, nunanik inuuniuteqarnerat aamma inuiaqatigiinnik aallaaveqarluni nioqqutissiaat aamma pissarsiat tunngavigalugit inuuniuteqarnermi qangaanisuullu inuutissarsiuteqarnermi, s.i aallaaniarnermi, aalisarnermi nioqqutisiassanillu katersuinermi, akuersaarneqassapput kulturiminnik attassiuarnerannut pinnguutitut pingaartutut aamma namminneq pissaqarniarnikkut namminneq pilersornerannut ineriarornerannullu. Naalakkersuisut inuiaat taakku peqataaneratigut naleqquffiani qularnaassavaat suliniutit tamakku patajaallisarnissaat siuarsarnissaallu.

2. Inuiaat pineqartut noqqaassuteqarneratigut naammaginartumik teknikkikkut aningaasarsiornikkullu ikiorsiissutinik atugassiineqassaaq, tamatigullu, ajornanngiffiani, inuiaat taakku teknikkikkut qangaaniit atugaat kulturikkullu immikkuullarissutaat tunaartaralugit, aamma ataavartumik naapertuilluartumillu ineriartornerup pingaassusia.

Kapitali V

Inooqatigiinnermi isumannaallisaaneq aamma peqqinneq

Artikel 24

Inooqatigiinnermi isumannaallisaanermi aaqqissuussinerit annertusiartuaartinneqassapput inuiannut pineqartunut tunngatillugit, taakkununngalu immikkoortitsinertaqanngitsumik atortinneqassallutik.

Artikel 25

1. Naalakkersuisut qularnaassavaat inuiannut pineqartunut peqqinnissamik pisortaqartitsineq naammaginartoq atortussanngortissallugu, imaluunniit aningaasaliiffigissallugit pisinnaanngorlugit namminneq taamatut kiffartuussinerit namminneq akisussaaffigalugit aqullugillu ilusilersorsinnaanngorlugit saqqummiussinnaanngorlugillu, taamaalillutik atugassarititat anguneqarsinnaasut periarfissatut qaffasinnerpaat iluaqutigisinnaanngorlugit timikkut tarnikkullu peqqissutsimi.

2. Peqqinnissamut pisortaqarfik sapinngisamik annertunerpaamik tunngaveqassaaq inuiaqatigiinni najugarisani. Kiffartuussissutit pilersaarusiorneqassapput aqunneqassallutillu inuiaat pineqartut suleqatigalugit naatsorsuutigineqassallutillu taakku aningaasarsiornikkut, nunat pissusiatigut, inooqatigiinnikkut kulturikkullu atugarisaat aamma taakku qangaaniilli pinaveersaartitsinermi aaqqissueriaasiat, katsorsaariaasiat nakorsaataallu.

3. Peqqinnissamut pisortaqarfiup pingaartissavai najugarisami peqqissaasut ilinniartinnissaat sulisorinissaallu, qiteritissallugulu peqqinnissamik sullissineq pingaarnerusoq peqatigitillugu peqqinnissamut pisortaqarfiup iluani kiffartuussinerit allat sukumiisumik ataqatigiissaarnissaat.

4. Peqqinnissamut pisortaqarfimmi kiffartuussinermik taamaattunik pilersitsinerit inooqatigiinnermi, pissaqarniarnermi kulturikkullu nunami aaqqissukkanut allanut ataqatigiissaarneqassapput.

Kapitali VI

Ilinniartitaaneq aamma attaveqaatit

Artikel 26

Suliniuteqartoqassaaq qularnaarniarlugu inuiannut pineqartunut ilaasut qaffasissutsini assigiinngitsuni tamani ilinniagaqarsinnaanissaat, minnerpaamik naalagaaffimmi inuiaqatigiit sinnerinut naapertuuttumik.

Artikel 27

1. Ilinniartitaanermi pilersaarusiat kiffartuussissutillu ineriartortinneqassapput piviusunngortinneqarlutillu taakku peqatigalugit, taakku immikkut pisariaqartitaat naatsorsuutigalugit, imarissallugillu taakku oqaluttuassartaat, paasisimasaqassusiat teknikkikkullu periaaseqarnerat, taakku naleqartitatigut aaqqissuineri aamma taakku inooqatigiinnermi, pissaqarniarnermi kulturikkullu naleqartitaat siuarsarniarlugit.

2. Pisortat piginnaanilikkat isumagissavaat inuiaat taakku ilinniartitaanissaat aamma taakku peqataatinnissaat ilinniartitaanermi suliniutit ilusilersornerini piviusunngortinnerinilu, siunertaralugu inuiannut taakkununnga suliniutit piviusunngortinnerinik akisussaaffiup, naleqquffiini, annertusiartuaartumik nuunneqarnissaa.

3. Nunani Naalakkersuisut aamma akuerissavaat inuiaat taakku pisinnaatitaaffiat namminneq ilinniartitaanermi pisortaqarfimminnik kiffartuussissutiminnillu pilersitsisinnaanissaat, imaassimappat pisortaqarfiit taamaattut minnerpaamik piumasanik pisortaqarfimmit piginnaanilikkamit inuiaat taakku peqatigalugit aalajangersagaannik naammassinnissinnaasut. – Tamanna siunertaralugu naammattumik atugassiissuteqartoqassaaq.

Artikel 28

1. Meeqqat inuiannut pineqartunut ilaasut, piviusunngortinneqarsinnaaffiani, atuarneq allannerlu ilinniassavaat namminneq oqaasivitik imaluunniit oqaatsit immikkoortortap ilaasortaaffigisamik nalinginnaanerpaamik atugaat atorlugit. Tamanna ajornarpat pisortat piginnaanilikkat inuiaat taakku siunersioqatigissavaat siunertaq taanna anguniarlugu suliniutinik aalajangersaanissaq.

2. Naleqquttumik suliniuteqartoqassaaq qularnaaniarlugu inuiaat pineqartut naalagaaffimmi oqaatsinik atuilluartunngornissaat imaluunniit nunami oqaatsinik pisortatigut akuerineqartut ilaannik.

3. Suliniuteqartoqassaaq inuianni pineqartuni nunat inoqqaavisa oqaasii ataannartinniarlugit aamma ineriartorneri siuarsarniarlugit aamma atuutsinniarlugit.

Artikel 29

Inuiaat taakku atuartitaaneranni siunertaqassaaq, nalinginnaasumik paasisimasaqarnissap piginnaanerillu tunniunnerini inuianni taakkunani meeqqat ilaasut ikiorniarlugit tamakkiisumik naligiissumik namminneq inuiaqatigiiffimminni naalagaaffimmilu inuiaqatigiit iluanni peqataasinnaanngorlugit.

Artikel 30

1. Nunani Naalakkersuisut suliniutinik aalajangersaassapput inuiaat pineqartut ileqquinut kulturiinullu naapertuuttunik siunertaralugu pisinnaatitaaffimminnik pisussaaffimminnillu ilisimasassanik tuninissaat, pingaartumik naatsorsuutigalugit sulineq, pissaqarniarnikkut periarfissat, ilinniartitaaneq aamma apeqqutit peqqinnissamut tunngasut, inooqatigiinnermi atugarissaarnissaq aamma pisinnaatitaaffiit isumaqatigiissummit matumannga aallaaveqartut.

2. Pisariaqassappat tamanna pissaaq allaganngorlugit nutsikkat aqqutigalugit aamma inuiaat pineqartut oqaasii atorlugit tamanut attaveqaatit aqqutigalugit.

Artikel 31

Atuartitsinermi suliniuteqartoqassaaq naalagaaffimmi inuiaqatigiinni immikkoortuni tamani, pingaartumillu inuianni pineqartuni toqqaannartumik attaaveqartuni, siunertaralugu immikkoortitsisumik isiginneriaatsit, inuiannut taakkununnga tutsinneqarsinnaasut peerniarlugit. Tamanna siunertaralugu anguniartariaqarpoq qularnaarniarlugu oqaluttuarisaanermik ilinniutit atuartitsinermilu atortussat allat naapertuilluartumik, eqqortumik aamma paasisitsissutaasumik inuiaat taakku inuiaqatigiiffiisa kulturiisalu inuiannik taakkuninnga takkorliinissaat.

Kapitali VII

Attaveqarnerit aamma nunat killeqarfii qaangerlugit suleqatigiinneq

Artikel 32

Nunani Naalakkersuisut naammaginartunik suliniuteqassapput, tassunga ilagitillugu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit aqqutigalugit, siunertaralugu attaveqarnerit suleqatigiinnerillu siuarsarnissaat nunat inoqqaavisa aamma naggueqatigiit akornanni nunat killeqarfii qaangerlugit, tassunga ilagitillugit suliniutit pissaqarniarnermi, inooqatigiinnermi, kulturikkut, anersaakkut avatangiisinilu.

Kapitali VIII

Pisortaqarneq

Artikel 33

1. Nunani Naalakkersuisuni oqartussaasut, apeqqutinut isumaqatigiissummi tamatumani imarineqartunik akisussaasut, qularnaassavaat suleqatigiiffinnik allatigullu aaqqissuussanik peqartariaqarnera siunertaralugu suliniutit tamakkua inuiannut pineqartunut attuisut pisortaqartinnissaat, qularnaassallugulu taakku pisariaqartunik aningaasassaqartinnissaat ingerlassat pisussaaffigisatik naammaginartumik malittarisinnaanngorlugit.

2. Suliniutit makku ilagissavaat:

a) pilersaarusiorneq, ataqatigiissitsineq, piviusunngortitsineq nalilersuinerlu inuiaat attorneqatut suleqatigalugit suliniutinik isumaqatigiissummi matumani imaritinneqartuni,

b) inatsisiliornermi suliniutinilu allani pisortanut piginnaanilikkanut siunnersuuteqarnissaq aamma suliniutini aalajangiunneqartuni inuiaat attorneqartut suleqatigalugit piviusunngortitsinissamik nakkutiginninnissaq.

Kapitali IX

Aalajangersakkat tamanut atuuttut

Artikel 34

Suliniutit isumaqatigiissutip matuma piviusunngortinnissaanut aalajangiunneqartussat pissusii annertussusiilu aalajangersarneqassapput eqaatsumik naatsorsuutigalugit pissutsit immikkut ittut nunami ataatsimi atuuttut.

Artikel 35

Isumaqatigiissummi matumani aalajangersakkat atortinnerisa akornusissanngilaat pisinnaatitaaffiit ajunngitsorsiassallu Isumaqatigiissutit Innersuussutillu allat, nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffiit, angerfigeqatigiissutit, imaluunniit naalagaaffimmi inatsisiliorneq, eqqartuussisarneq, ileqqut imaluunniit isumaqatigiissutit inuiaat pineqartut atorsinnaasaat.

Kapitali X

Inaarutaasumik aalajangersakkat

Artikel 36

Isumaqatigiissummi matumani allanngortinneqarpoq Nunat Inoqqaavi aamma Innuttaasut Naggueqatigiit pillugit Isumaqatigiissut, 1957.

Artikel 37

Isumaqatigiissummik matuminnga pisortatigut atortussanngortitsinerit nassiunneqassapput Nunat Tamalaat Sulisoqarneq pillugu Allaffeqarfiata generaldirektørianut nalunaarsugassanngorlugit.

Artikel 38

1. Isumaqatigiissut manna taamaallaat Nunat Tamalaat Sulisoqarneq pillugu Kattuffiannut ilaasortanut, atortussanngortitsineri generaldirektørimit nalunaarneqarsimasut, pisussaaffiliivoq.

2. Atuutilerpoq ullormiit qaammatit aqqaneq-marluk naalagaaffiit ilaasortaasut marluk atortussanngortitsinerisa generaldirektørimit nalunaarneqarneranniit.

3. Tamatuma kingorna isumaqatigiissut atuutilerpoq naalagaaffimmut ilaasortaasumut atortussanngortitsinerata nalunaarneraniit qaammatit aqqaneq-marluk qaangiunneranniit.

Artikel 39

1. Naalagaaffik ilaasortaasoq sorlerluunniit isumaqatigiissummik matuminnga atortussanngortitsisimasoq, atorunnaarsitsisinnaavoq ukiut qulit ingerlareerneranni isumaqatigiissutip siullermeersumik atulerneraniit nalunaarummik tunniussaqarnikkut Nunat Tamalaat Sulisoqarneq pillugu Allaffeqarfiata generaldirektørianut nalunaarsugassatut. Atorunnaarsitsineq atuutilissaaq aatsaat ullup nalunaarsorneqarfiup kingorna ukiup ataatsip qaangiunneratigut.

2. Naalagaaffiup sorliulluunniit isumaqatigiissummik matuminnga atortuulersitsisimasup, aamma immikkoortup siuliani ukiut qulit pineqartut ukiup ataatsip qaangiunneratigut atorunnaarsitsinissamik pisinnaatitaaffimmik aalajangiunneqartumik atuinngitsup, pisussaaffigissavaa suli ukiuni qulini tamatumalu kingorna isumaqatigiissut atorunnaarsissinnaallugu ukiut qulikkuutaartut ingerlaneranni artikelimi matumani piumasarisat aalajangiunneqartut tunngavigalugit.

Artikel 40

1. Nunat Tamalaat Sulisoqarneq pillugu Allaffiup generaldirektøria Nunat Tamalaat Sulisoqarneq pillugu Kattuffiata ilaasortai tamaasa ilisimatissavai atortussanngortitsinermik atorunnaarsitsinermillu nalunaarsorneqarnerinik, Kattuffiup ilaasortaanit tigusimasaminik.

2. Generaldirektørip Kattuffiup nalunaarsorneqarnerup aappaanik ilaasortanut ilisimatitsinini peqatigalugu, erseqqissaatigissavaa Isumaqatigiissutip atuutilerfissaata ullussaa.

Artikel 41

Nunat Tamalaat Sulisoqaneq pillugu Allaffiata generaldirektøriata Naalagaaffiit Peqatigiit isumaqatigiissutaani artikel 102 malillugu nassiutissavai atortussanngortitsinermut atorunnaarsitsinermullu paasissutissat sukumiisut, qulaatungaani artikelini aalajangersakkat malillugit nalunaarsorsimaneri, Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriannut nalunaarsugassanngorlugit.

Artikel 42

Nunat Tamalaat Sulisoqarneq pillugu Allaffeqarfiata Siulittaasoqarfiata pisariaqartutut isigiguniuk, tamakkiisumik ataatsimmersuarnermut saqqummiutissavaa nalunaarut Isumaqatigiissutip matumat piviusunngorneranik aamma eqqarsaatigissallugu ataatsimeersuarnerup ullormut oqaluuserisassaani tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit allanngortinnissaanut apeqqutiginngortitsinissap kissaatiginarsinnaanera.

Artikel 43

1. Ataatsimeersuarnerup nutaamik, tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit isumaqatigiissummik matuminga allannguinissatut, isumaqatigiissusiornissaq aalajangiutissappagu allamik isumaqatigiissummi nutaami allatut aalangiisoqanngippat, imaassaaq:

a) naalagaaffiup ilaasortaasup ataatsip Isumaqatigiissummik nutaamik allanngortitikkamik atortussanngortitsinerata kingunerissavaa Isumaqatigiissutip matuma inatsisit naapertorlugit ingerlaannartumik atorunnaarnera, qulaani artikel 39-mi aalajangersakkalluunniit naatsorsuutiginagit, allanngortitsissummik aamma nutaaq atulissappat atulerniartorlu:

b) Isumaqatigiissut manna naalagaaffiit ilaasortaasunit atortuulersinneqarsinnaassasoq ulloq nutaamik allanngortikkamik Isumaqatigiissutip ulloq atulerfia naatsorsuutigalugu.

2. Isumaqatigiissut manna qanorluunniit pisoqaraluarpat maanna pissutsini ilusilerlugu aamma maanna imarisani imaralugit atulissaaq naalagaaffinni ilaasortaasuni taassuminnga atortussanngortitsisimasuni, allannguutaasumilli Isumaqatigiissummik atortussanngortitsisimanngitsuni.

Artikel 44

Isumaqatigiissutip matuma allannerisa tuluttut franskisullu ilusilerneri assigiimmik atortuusussaapput.