English (United Kingdom)
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

NP Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissut

Danmark tiltrådte konventionen den 19. juli 1991 med territorialt forbehold for Grønland. Dog ophævede Danmark forbeholdet den 11. maj 1993, hvorefter konventionen også blev gældende i Grønland.

 

Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissut

Septembarip 2-anni 1990 atortuulerpoq

Aallaqqaasiut

Naalagaaffiit isumaqatigiissummi matumani peqataasut,

isumaqartut - Naalagaaffiit Peqatigiit Aalajangersumik Isumaqatigiissutaanni isummanut tunngaviusunut naapertuuttumik - inuup inunnguutsiminiilli ataqqinaataanik aammalu inuiaat tamarmik naligiissuseqarnerannik pigiuagassatullu piginnaatitaaffiinik akuersaarinninneq nunarsuarmi kiffaanngissuseqarnermut, eqqortuliorfigeqatigiinnermut eqqissinermullu tunngaviusoq,

ataqqinnittut, inuit Naalagaaffiit Peqatigiit Aalajangersumik Isumaqatigiissutaanni peqataasut tamarmik uppernarsassagaat inuttut piginnaatitaaffinnut tunngavissiisunut aammalu inuup nammineq inuttut ataqqinaataanut naleqassusianullu upperinninnertik aalajangiusimallugulu inuttut atugarisatigut siuariartornermik aammalu kiffaanngissuseqarnerulluni inuuniarnikkut pitsaanerusunik atugaqalernissaq siuarsarniassallugu,

akuersaarpaat, Naalagaaffiit Peqatigiit Inuttut Piginnaatitaaffiit pillugit Nunarsuarmiunut Nalunaarummi (Generalforsamlingsresolution 217A (III) aammalu inuttut piginnaatitaaffiit pillugit nunani allani naalagaaffiit isumaqatigiissutaanni (Generalforsamlingsresolution 2200A (XXI), ilanngussaq) nalunaarsimammata isumaqatigiissutigisimallugulu kikkulluunniit tamarmik taakkunani allassimasutut piginnaatitaaffeqarlutillu kiffaanngissuseqartitaassasut, arlaannaatigulluunniit soorlu naggueqatigiissutsikkut, ammip qalipaataatigut, suiaassutsikkut, oqaatsitigut, upperisarsiornikkut, naalakkersuinikkut imaluunniit allatut isumaqarnikkut, nalaagaaffimmi sumi innuttaassuseqarnikkut imaluunniit inuttut atugarisatigut, pigisaqassutsikkut, inunnguutsikkut allatulluunniit inissisimassuteqarnikkut atugarisat nassatarisaannik assigiinngisitsinertaqanngitsumik,

eqqaasitsissutigaat, Naalagaaffiit Peqatigiit Inuttut Piginnaatitaaffiit pillugit Nunarsuarmiunut Nalunaarutaanni oqaatigineqarmat meeqqat immikkut ittumik isumassorneqarlutillu ikiorneqarsinnaatitaasut,

upernarsillugu paasivaat, ilaqutariit inuiaqatigiinni tunngavissiisuusutut aammalu ilaqutariinni ilaasunut tamanut pingaartumillu meeqqat ineriartornerannut pissusissaasoortumik toqqammaviusuusut pisariaqarneratut illersorneqarlutillu ikiorneqartariaqarmata, tamatumuuna inuiaqatigiinni pisussaaffimminnik tamakkiisumik naammassinnissinnaaqqullugit,

akuersaarpaat, meeraq inuttut torersumik ineriartorluartinneqassaguni ilaqutariit nuannaarnermik, asanninnermik paasinninnermillu anersaaqarfiusuni ineriartortariaqartoq,

isumaqarput, meeraq inuiaqatigiinni inooqataallualernissaminut sapinngisaq tamaat piareersarneqarlunilu perorsarneqartariaqartoq isummat Naalagaaffiit Peqatigiit Aalajangersumik Isumaqatigiissutaanni nalunaarneqartut tunngavigalugit, pingaartumillu eqqissinermik, ataqqinassuseqarnermik, akaareqatigiinnermik, kiffaanngissuseqarnermik, naligiissitaanermik ikioqatigiinnermillu avatangersimaneqarluni,

pingaartippaat, meeqqap immikkut isumassorneqartariaqarnerata aalajangersarneqarnera Meeqqap Piginnaatitaaffii pillugit Genéve-mi Nalunaarummi 1924-imeersumi aammalu Meeqqap Piginnaatitaaffii pillugit Nalunaarummi Naalagaaffiit Peqatigiit 1959-imi isumaqatigiissutigisaanni (Generalforsamlingsresolution 1386 (XIV)) kiisalu Inuttut Piginnaatitaaffiit pillugit Nunarsuarmiunut Nalunaarummi, Inuinnartut Naalakkersuinikkullu Piginnaatitaaffiit pillugit Nunanut Allanut Isumaqatigiissummi (pingaartumik artikelini 23-mi 24-milu), Aningaasatigut, Isumagineqarnikkut Kultureqarnikkullu Piginnaatitaaffiit pillugit Nunanut Allanut isumaqatigiissummi (pingaartumik artikel 10-mi) kiisalu kattuffiit immikkut suliallit aamma nunani allani kattuffiit meeqqat atugarissaartitaanisissaannik isumagisallit malittarisassaanni tamakkununngalu tunngasutigut pappiaraataanni uppernarsaatini akuersissutigisaanni,

pingaartippaat – Meeqqap Piginnaatitaaffii pillugit Nalunaarummi Naalagaaffiit Peqatigiit 20. november 1959-imi generalforsamlingimi akuersissutigisaanni- „meeqqap timimigut eqqarsartaatsimigullu inerissimannginnerata nassatarisaatut immikkut sernissortariaqarlunilu

isumassorneqartariaqarnera, ilanngullugu inatsisit tunngavigalugit naleqquttumik sernissorneqarnissaa inunngornissi sioqqullugu inunngoreernermigullu“,

eqqaasitsissutigaat – Meeqqat Atugarissaarnerisa Illersorniarnissaannut Inuttut Atugarisatigut Inatsisitigullu Tunngavissat pillugit Nunagisami imaluunniit Nunani Allani Paarisassanngortitsinissaq Qitornarsianngortitsinissarlu Immikkut Siunertaralugit Nalunaarummi (Generalforsamlingsresolution 41/85 3. december 1986-imeersoq), Ukiukinnerusut pillugit Eqqartuussisarnermut Naalagaaffiit Peqatigiit Najoqqutassatut maleruagassiaanni („Beijingreglerne“) (Generalforsamlingsresolution 40/33 29. november 1985-imeersoq) aammalu Arnat Meeqqallu Ajornartorsiornerni aammalu Sakkulersorluni Eqqissiviilliornerni Illersorneqarnissaat pillugu Nalunaarummi (Generalforsamlingsresolution 3318 (XXIX) 14. december 1975-imeersoq) aalajangersakkat.

akuersaarpaat, silarsuarmi nunani tamaginni meeraqarmat pissutsinik immikkut ajornartorsiorfiusunik atugaqartunik, meeqqallu taamaattut immikkut isumagineqartariaqarnerat,

pingaartilluinnarpaat, inuiaat tamarmik immikkut meeqqamik sernissuinissap isumannaatsumillu ineriartortitsinissap tungaasigut qangaaniilli pissusitoqaasa kulturikkullu naliliutaasa pingaarutaat,

akuersaarpaat, meeqqat nunani tamani pingaartumik nunani siuarsarniakkani inuuniarnikkut atugarisaat pitsaanerulersinniarlugit nunanik allanik suleqatiginninnissap pingaaruteqarnera,

makku isumaqatigiissutigaat:

Kapitali I

Artikel 1

Isumaqatigiissummi matumani meereq pineqartoq tassaavoq inuk kinaluunniit 18-it inorlugit ukiulik inatsisit meeqqamut taassumunnga atuuttut malillugit meeraq pineqartoq nammineersinnaalereersimanngippat.

Artikel 2

1. Naalagaaffiit peqataasut meeraq kinaluunniit inatsisit naapertorlugit oqartussaaffigisartik pillugu piginnaatitaaffinnut isumaqatigiissummi maani aalajangersarneqartunut ataqqinnillutillu isumannaallisaassapput arlaannaatigulluunniit immikkoortitsinertaqanngitsumik aamma meeqqap imaluunniit taassuma angajoqqaavisa imaluunniit taakkua sinnerlugit perorsaasuata inuiaassutsikkut, ammip qalipaataatigut, suiaassutsikkut, oqaatsitigut, upperisakkut, innuttaassuseqarnikkut, inuiattut aammalu inuttut atugarisatigut, pigisatigut, innarluuteqarnikkut, inunngornikkut imaluunniit allatigut qanoq ittuunera eqqarsaatiginagu.

2. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissatut maleruagassanik naleqquttunik aalajangersaassapput meeqqap qanoq-iliornikkulluunniit immikkoortitaannginnissaanut imaluunniit meeqqap angajoqqaavisa, taakku sinnerlugit perorsaasuata ilaqutaasaluunniit ilaata atorfia, sullivia, isummaminik ersersitsinera upperisaaluunniit pissutigalugit pillagaannginnissamut sernissorneqarnissaa qularnaarumallugu.

Artikel 3

1. Meeqqanut tunngatillugu sulissuteqarnerni tamani, tamakku inuttut atugarissaarnissaq siunertaralugu pisortatigoortumik imaluunniit inuinnarnit ingerlassatut suliffeqarfinnit, eqqartuussivinnit, suliffeqarfinni pisortanit imaluunniit inatsisiliornikkut pisortaqarfinnit ingerlanneqaraluarpataluunniit, meeqqamut namminermut pitsaanerusorisaq salliutinneqartassaaq.

2. Naalagaaffiit peqataasut meeqqap ineriartornermini pisariaqartitaatut illersorneqarnissaa isumagineqarnissaalu piginnaatitaaffiit pisussaaffiillu meeqqap angajoqqaavinut, taakku sinnerlugit perorsaasumut inunnulluuniit allatut inatsisinik tunngaveqarlutik meeqqamut akisussaaffiginnittunut atuuttut naapertorlugit isumannaallisassavaat, tamannalu siunertaralugu inatsiseqarnerup tungaatigut aammalu pisortaaffiginninnikkut iliuusissanut maleruagassanik naleqquttunik tamanik aalajangersaassallutik.

3. Naalagaaffiit peqataasut isumannaallisassavaat suliffeqarfiit, sullissinerit pisortaqarfiillu meeqqanik isumaginninnissamut illersuinissamulluunniit akisussaassuseqartut najoqqutassianut, pisortanit aalajangiisinnaatitaasunit aalajangersaneqartunut naapertuuttuunissaat, pingaartumik isumannaatsuunissap, peqqinnissap, sulisorisat amerlassusissaasa piukkunnaateqarnerisalu kiisalu suliamut paasisimasalinnit nakkutigineqarnissaasa tungaasigut.

Artikel 4

Naalagaaffiit peqataasut piginnaatitaaffiit isumaqatigiissummi matumani akuersissutigineqartut naammassiniarneqarnissaat pillugit inatsisit naleqquttut tamaasa, aammalu pisortaaffiginninnikkut allatigullu iliuusissanut maleragassat naammassissavaat. Aningaasatigut, inuttut kultureqarnikkullu piginnaatitaaffiit pillugit naalagaaffiit peqataasut iliuusissatut maleruagassianik taamaattunik naammaassinnissapput, atugassiissutigineqartutut pissamaatit annertussusiat sapinngisamik naapertorlugu, aammalu taamaasiornissaq pisariaqartinneqartillugu nunanik allanik suleqateqarnermut killissarititaasut iluanni.

Artikel 5

Naalagaaffiit peqataasut akisussaaffinnut aammalu piginnaatitaaffinnut pisussaaffinnullu angajoqqaat pigisaannut ataqqinnissapput, imaluunniit ilaqutariinni ilaasut allat inuiaqatigiilluunniit taamatulli akisussaaffigisaannut piginnaatitaaffigisaannullu najugarisami ileqquusunut naapertuuttumik, kiisalu perorsaasunut inunnulluunniit allanut inatsisinik tunngaveqarlutik meeqqamut akisussaaffiginnittumut, tassa meeqqap piginnaassutsikkut ineriartortittuarnissaanut naapertuuttumik, piginnaatitaaffinnik isumaqatigiissummi matumani akuersissutigineqartunik naammassinninniarnerani naleqquttumik ilitsersorlugulu tapersersorniassallugu.

Artikel 6

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaasssavaat meeqqap kialuunniit pissusissamisoortumik inuuniarnissamut piginnaatitaanera.

2. Naalagaaffiit peqataasut meeqqap inuuinnarnissaa ineriartornissaalu sapinngisamik annertuumik isumannaallisaavigissavaat.

Artikel 7

1. Meeraq inunngorsimatsiaannartoq nalunaarsorneqassaaq aamma inunngornerminiilli ateqarnissamut naalagaaffimmi innuttaasutut nalunaarneqarnissamut piginnaatitaavoq aammalu, ajornanngippat piginnaatitaassaaq angajoqqaaminik ilisimanninnissamut taakkunanngalu paarineqarnissamut.

2. Naalagaaffiit peqataasut namminneq naalagaaffigisaminni inatsisitik aammalu tamatumunnga tunngasutigut nunanut allanut sakkussat naleqquttut, pingaartumik taamaanngippat meeraq naalagaaffimmik aalajangersumik innuttaaffeeruttussaassappat, naapertorlugit pisussaaffigisatik malillugit piginnaatitaaffiit tamakkua naammassineqarnissaat isumannaallisassavaat.

Artikel 8

1. Naalagaaffiit peqataasut pisussaapput meeqqap kiussutsiminik, ilanngiullugit naalagaaffimmi innuttaassuseqarneq, aqqit aammalu ilaqutarisanut attuumassuteqarneq, piginniinnarsinnaatitaanera inatsimmit akuerisatut ataqqissallugu aammalu pissutissaqanngitsumik akuliuffigisassarinagu.

2. Meeraq unioqqutitsinikkut kiussutsimi ilaanik imaluunniit tamarmiusumik piiaaffigineqarpat, naalagaaffiit peqataasut naleqquttumik ikiuullutillu illersuiniassapput meeqqap kinaassusiata sapinngisamik piaanerpaamik iluarseqqinniarnissaa siunertaralugu.

Artikel 9

1. Naalagaaffiit peqataasut isumannaallisaavigissavaat meeqqap angajoqqaaaminiit taakkua piumasarinngisaannik avissaartitaannginnissaa, taamaallaat pinnatik pisortat aalajangiisinnaatitaasut, aalajangiinerat eqqartuussivikkoortumik aalajangiiffigeqqinniagassanngortitaasimatillugu, inatsisit periaatsillu atuuttut naapertorlugit aalajangiippata taamatut avissaartitsinissaq meeqqamut iluaqutaasussat eqqarsaatigalugit pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq. Taamatut aalajangiineq pisariaqarsinnaavoq pisuni immikkut ittuni, s.ass. angajoqqaat meeqqamik atornerluisimatillugit imaluunniit sumiginnaasimatillugit, imaluunniit angajoqqaat avissaaqqallutik inuuppata taamalu meeqqap sumi anajugaqarnissaa aalajangiiffigineqartussanngorsimatillugu.

2. Immikkoortoq 1 naapertorlugu suliassat suugaluartulluunniit aalajangiiffiginiarnerini suliassamut akuliussimasut soqutiginnittut tamarmik periarfissinneqartassapput aalajangiiniaqataanissamut aammalu isummaminnik saqqummiussinissamut.

3. Naalagaaffiit peqataasut meeqqap angajoqqaami arlaanniit imaluunniit taakkunannga tamaniit avissaartitaasimasup akuttunngitsunik nammineerluni attaviginnissinnaajuarnissamut aammalu angajoqqaaminik marluutillugit toqqaannartumik attaviginnittarnissamut, taamaallaat taamaasiornissaq meeqqamut ajoqutaaginnassappat pinnani, piginnaatitaanera ataqqissavaat.

4. Taamatut avissaartitaasimaneq naalagaaffiup peqataasup iliuuserilersimasaasa nassatarippassuk, soorlu tigusarinnikkallarnikkut, parnaarussinikkut, nunagisamiit anisitsinikkut, aallartitsinikkut imaluunniit angajoqqaat arlaata toquneratigut tamarmilluunniit marluullutik toqunerisigut (ilanngullugu sumilluunniit pissuteqartumik toqukkut qimagunneq, inuk pineqartoq naalagaaffimmit isumagineqartussaatillugu) imaluunniit meeqqap nammineq toquneratigut, taava naalagaaffik peqataasoq qinnuigineqarnikkut angajoqqaanut, meeqqamut pisariaqassappalluunniit ilaqutaasut ilaannut allanut pingaarutilinnik paasissutissiisussaavoq najuutinngitsup imaluunniit ilaqutariit ilaata najuutinngitsup sumiinnera pillugu, paasissutissiinissaq meeqqap atugarissaarneranut ajoqusiisussaanngippat. Naalagaaffiit peqataasut tamatuma saniatigut qularnaassavaat tamatut piumasaqaammik saqqummiussinerup nammineq inummut inunnulluunniit pineqartunut ajoqusiinermik nassataqartussaannginnera.

Artikel 10

1. Naalagaaffiit peqataasut artikel 9, immikkoortoq 1, naapertorlugu pisussaaffitik tunngavigalugit meeqqamiit imaluunniit taassuma angajoqqaaviniit ilaqutaasut ataatsimuulernissaat siunertaralugu naalagaaffimmut peqataasuusumut nuunnissamik imaluunniit tassanngaanniit allamut aallarnissamik qinnuteqaatit tapersersuisumik, inuppalaartumik sukkasuumillu aalajangiiffiginiartassavaat. Naalagaaffiit peqataasut aammattaaq qularnaartassavaat nuteqaammik taamaattumik tunniussinerup qinnuteqartuusunut taakkualu ilaqutarisaannut kingunerluuteqannginnissaat.

2. Meeraq, naalagaaffinni assigiinngitsuni najugalinnik angajoqqalik, piginnaatitaassaaq akuttunngitsunik nammineerluni angajoqqaaminut attaviginnittarnissamut, taamaallaat immikkut ittumik pissutissaqarpat pinnani. Tamanna siunertaralugu aammalu naalagaaffiit peqataasut artikel 9, immikkoortoq 1 naapertorlugu pisussaaffitik tunngavigalugit ataqqissavaat meeqqap angajoqqaavisalu nunamik suugaluartumilluunniit, ilanngullugu nuna namminneq iluminiittoq, qimatsisinnaatitaanerat aammalu nunamut nammineq naalagaaffigisamiittumut isersinnaatitaanerat. Nunamik suugaluartulluunniit qimatsisinnaatitaaneq taamaallaat killiliiffigineqarsinnaassaaq inatsisitigut alajangersakkanit, aammalu naalagaaffiup isumannaatsuutinnissaanut, innuttaasut akornanni aaqqissuussilluarnissamut, innuttaasut peqissusianut imaluunniit torersumik inuutinniarnissaannut allatigulluunniit inuit piginnaatitaaffiinut kiffaannissuseqarfiinullu tunngatillugu pinngitsoorneqarsinnaanngitsutigut, kiisalu piginnaatitaaffinnut allanut isumaqatigiissummi matumani akuersaarnartinneqartunut naapertuuttumik.

Artikel 11

1. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissatigut malittarisassiussapput meeqqanik nunanut allanut unioqqutitsisumik aallarussisarneq aammalu nunanit allaniit utersinnaajunnaarsitsisarneq akiorniarlugit atuuttussanik.

2. Tamanna siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut nunat marluusut akornanni aammalu nunat arlallit akornannit isumaqatigiissusiorsinnaaneq imaluunniit isumaqatigiissutit pioreersut atortuulersinniarnissaat pillugit sulissuteqarniassapput.

Artikel 12

1. Naalagaaffiit peqataasut qularnaassavaat meeqqap, nammineerluni isummaminik saqqummiuussisinnalereersup, isummaminik taamaattunik pissutsini meeqqamut namminermut tunngassutilinni tamani akornuserneqarani oqaatiginnissinnaatitaanissaa; meeqqap isummamisut saqqummiussai qassinik ukioqarnera aammalu inerisimassusia naapertorlugit pingaartinneqartassapput.

2. Tamanna siunertaralugu meeraq periarfissinniarneqartassaaq pingaartumik suliassat meeqqamut tunngassutillit pisortanit imaluunniit nakkutiginninnikkut pisortanit eqqartuussivitsigoortumik aalajangiiffiginiarneqarnerini tamani oqaaseqaateqarnissaanut nammineerluni imaluunniit sinniisitut aallartitaq aqqutigalugu imaluunniit pisortaatitaq naleqquttoq aqqutigalugu naalagaaffiup eqqartuussiviini periaaserineqartartut naapertorlugit.

Artikel 13

1. Meeraq killiliiffigineqarani oqaaseqarsinnatitaassaaq; pisinnaatitaanermi tamatumani pineqarpoq nunagisap killeqarfii apeqqutaatinnagit paasissutissanik eqqarssaatinillu suugaluartunilluunniit pissarsiniarnissamut, pissarsinissamut ingerlatitseqqinnissamullu kiffaanngissuseqartitaanissaq, soorlu oqaluinnarnikkut, allakkatigut imaluunniit eqqumiitsuliatut ilusilittut naqitatigut imaluunniit allatut sutulluunniit oqaatiginneriaatsikkut meeqqap namineq toqqarumasassaatut.

2. Pisinnaatitaaffimmik taamaattumik atuinissaq arlaatigut killiliiffigineqarsinnaassaaq, taamaallaalli inatsisinik tunngaveqartinneqartumik aammalu taamaasiornissaq pisariaqartutut isumaqarfineqarpat:

(a) allat piginnaatitaaffi imaluunniit tusaamaneqaataat pissutigalugit; imaluunniit

(b) inuiaqatigiinni isumannaatsuunissaq, inuiaqatigiinni aaqqissuussineq, inuit peqqissusiat imaluunniit torersumik inuutitsiniarneq illersorniarlugit.

Artikel 14

1. Naalagaaffiit peqataasut meeqqap kiffaanngissuseqartitaalluni eqqarsaatersorsinnaatitaanera, tarnimi nalunngissusiagut kiffaanngissuseqarsinnaatitaanera upperisallu tungaatigut kiffaanngissuseqartitaanera ataqqissavaat.

2. Naalagaaffiit peqataasut angajoqqaat tungaannut taakkualu sinnerlugit isumassortaasunut, piginnaatitaaffiit pisussaaffiillu ataqqissavaat, meeqqap piginnaassutsimigut inerikkiartuaarnera ilutigalugu nammineq pisinnatitaaffimminik atuisinnaalernissaanut najoqqutassiuisinnaanerup tungaatigut.

3. Upperisamik sumik upperisaqarnissamut imaluunniit qularani isummernissamut kiffaanngissuseqarneq taamaallaat killiliiffiginiarneqarsinnaassaaq inatsisitigut peqqussutigineqartunit aammalu pisariaqartutut isumaqarfigisanit inoqatinut allanut isumannaatsumik atugaqartitsinissaq, torersuutitsiniarneq, peqqinnissaq, ileqqorissutitsinissaq imaluunniit inuit tunngaviusutut piginnaatitaaffii kiffaanngissuseqartitaanerilu illersorniarlugit.

Artikel 15

1. Naalagaaffiit peqataasut meeqqap peqatigiiffiit tungaasigut kiffaanngissuseqarnissamut piginnaatitaanera aammalu katersorsimasuni eqqissisimasuni peqataanissamut kiffaanngissuseqarnera akuersaassavaat.

2. Piginnaatitaaffinnik tamakkuninnga atuineq inatsisitigut peqqussutigineqartuniit, aammalu inuiaqatigiinni kikkulluunniit oqartussaaqataaffigisaattut ingerlasuni inuiaqatigiinnik pisortanilluunniit isumannaatsuutitsinissaq, pisortatigoortumik aaqqissuussineq, inuiannik peqqinnissakkut imaluunniit allat piginnaatitaaffiinik kiffaanngissuseqarnerinillu illersuiniarneq pissutigalugu pisariaqartuniit allaanerusutigut millisaasersorneqassanngilaq.

Artikel 16

1. Meeraq kinaluunniit nammineerluni ilaqutariinnilu inuuniarnerani, angerlarsimaffimminiinnerani imaluunniit allakkatigut attaveqateqarniarnerani namminissarsiortumik unioqqutitsisumilluunniit akuliuffigineqassanngilaq, imaluunniit ataqqinaataanut tusaamaneqataanulluunniit attuisumik unioqqutitsisumik saassunneqassanani.

2. Meeraq taamatut akuliuffigneqannginnissamut imaluunniit saassunneqannginnissamut inatsisitigut illersorneqarsinnaatitaavoq.

Artikel 17

Naalagaaffiit peqataasut paasissavaat nutaarsiassaqartitsiviit qanoq pingaaruteqartigineri isumannaallisassavaallu meeqqap nammineq nunagisaminiit nunanillu allaniit nutaarsiassaqartitsivinnit assigiinngitsuniit passissutussanik atortussanillu pissarsiniarsinnaatitaanissaa, pingaartumik meeqqap inuttut, eqqarsartaatsikkut ileqqorissaarniarnerullu tungaatigut kiisalu timikkut tarnikkullu peqqissutsikkut atugarisaanut iluaqusersuutaassappata. Tamanna siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut:

(a) nutaarsiassaqartitsiviit paasissutissanik atortussanillu inuttut atugarisatigut kultureqanikkullu meeqqamut naleqarluartumik aammalu artikel 29-ip anersaava naapertorlugu siaruaassuisarnissaannut kajumissaartassavaat;

(b) paasissutussanik atortussanillu tamaattunik kulturikkut, inuiattut nunallu allat pissarsiassaqartitsiviinit assiginngitsuniit pisunik pilersuineq, taartigeeqatigiittarneq siaruaassuinerlu pilligit nunanik allanik suleqateqarnissamut kajumissaarisssapput;

(c) meeqqat atuagassaannik sanaartornissamut siaruaassuinissamullu kajumissaarissapput;

(d) meeqqat ikinnerussutilinni imaluunniit nunap inuiini meerartaasut oqaatsitigut pisariaqartitsinerisa nutaarsiassaqartitsivinniit immikkut eqqaamaniarneqarnissaat eqqarsaatigissavaat;

(e) paasissutissat atortussallu meeqqamut ajoqusiisinnaasorisat pinaveersaarniarlugit meeqqap illersornissaanut naleqquttunik najoqqutassiornerulernissamut kajumissaarissapput, tak. artikel 13-imi 18-imilu aalajangersakkat.

Artikel 18

1. Naalagaaffiit peqataasut anguniassavaat meeqqap perorsarneqarneranut ineriartorneranullu angajoqqaat marluullutik akisussaaqatigiinnerat pillugu isummat tunngaviusut akuersaarneqarnissaat. Angajoqqaaat, imaluunniit taakku sinnerlugit perorsaasuusoq meeqqap perorsarnissaanut ineriartortinnissaanullu pingaarnerusumik akisussaassuseqarput. Meeqqamut pitsaanerpaasorisat salliutunneqartassapput.

2. Piginnaatitaaffiit isumaqatigiissummi matumani pineqartut qularnaarneqarlutillu siuarsarneqarnissaat siunertaralugu naalagaaffiit peqataasut angajoqqaat taakkualu sinnerlugit perorsaasunut meeqqanik perorsaasuusutut pisussaaffimminnik naammassinninniarini naleqquttumik ikiuutissapput aammalu meeqqanut isumaginninnissaq siunertaralugu suliffeqarfiit, aaqqissuussinerit sullissinerillu ineriartortinneqarnerat isumannaallisasssavaat.

3. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissatut maleruagassanik naleqqittunik tamanik aalajangiissapput tamatumuuna qularnaarniarlugu meeqqat suliffilinnik angajoqqaallit isumaginninnikkut iliuutsinik, piginnaatitaaffigisaminnik atorluaasinnaanissaat.

Artikel 19

1. Naalagaaffiit peqataasut inatsisiliatigut, pisortaaffiginninnikkut, inunnik isumaginninnikkut ilinniartitaanikkullu iliuusissatut maleruagassanik naleqquttunik tamanik aalajangiisassapput meeqqamut timikkut tarnikkulluuniit qanorluunniit iliornikkut pinerlineqatsaaliuutaasussanik, ajoqusiitsaaliuutaasussanik imaluunniit atornerluitsaaliuutaasussanik, sumiginnaatsaaliuutaasussanik, ilanngullugit naalliutsitsinernut atornerluinernulllu soorlu meeraq angajoqqaaminit, taakkua sinnerlugit perorsaasiminit inunnilluunniit allanit paarsarineqartillugu kinguaassiuutitigut atornerlunneqannginnissamut illersuutissanik.

2. Illersuiniutit taamaattut naleqquttumik annertussusulinnik ilaqartinneqartariaqarput sunniuteqarluartussatut najoqqutassianik, isumaginninnikkut sulissuteqarnissat ilusilersornissaannut, meeqqamut taassumunnga paarinnittuusunut pisariaqarneratut tapersersuutaasinnaasunik, taamatullu siuliini nassuiarneqareersutut allatigut tamatigut pitsaaliuiniarnermut aammalu meeqqamik naalliutsitsisoqarsimatillugu iliuuseqartup nassaariniarnissaanut, nalunaarusiornissamut, innersuussinissamut, misissuinissamut, katsorsaaniarnissamullu qanoq-iliuuseqarniarnissamullu, pisariaqarpallu eqqartuussisulersuussinissamut atugassanik.

Artikel 20

1. Meeraq ilaquttamisut avatangiisuminiit avissaartitaagallarsimasoq imaluunniit taakkunannga avissaartitaavissimasoq, imaluunniit meeqqamut pineqartumut pitsaanerpaasorisat tunngavigalugit taamaattumik avatangiiseqarnissaa akuersaarneqarsinnaanngippat, piginnaatitaavoq naalagaaffiup tungaaniit immikkut illersorneqarlunilu ikiorneqarnissamut.

2. Naalagaaffiit peqataasut naalagaaffittut piginnaatitaanertik naapertorlugu meeqqap taamaattup allatut isumassorneqarnissaa qularnaarniassavaat.

3. Taamatut isumassuineq ilaatigut tassaasinnaavoq allani paarisassanngortitsineq, islamimik upperisallit malilligit Kafalah, qitornarsianngortitsineq imaluunniit pisariaqassappat meeqqanut inissiisarfimmi naleqquttumi inissiineq. Aaqqiissutaasinnaaasunik aajangiiffiginninniarnerni pingaartillugu tunngaviginiarneqartassaaq meeqqap peroriartornerata aammalu meeqqap inuiaassutsikkut, upperisakkut, kultureqarnikkut oqaatsitigullu tunuliaqutarisaasa ajornanngippat imminnut ataqatigiissinniarneqarnissaat.

Artikel 21

Naalagaaffiit peqataasut, qitornarsianngortitsinissamik akuersaartut aamma/imaluunniit akuersissuteqartut qularnaassavaat meeqqamut pitsaanerpaasussat pingaarnerpaatillugit tunngavigineqarsimanersut kiisalu:

(a) qularnaassavaat meeqqamik qitornarsianngortitsinissaq aatsaat akuersissutigineqarsinnaammat pisortat aalajangiisinnaatitaasut, inatsisit periaatsillu atuuttut naapertorlugit paasissutissallu naleqquttut tutsuiginartullu tunngavigalugit aalajangiippata qitornarsianngortitsinissaq akuersaarneqarsinnaasoq meeqqap angajoqqaaminut, ilaquttaminut perorsaasiminullu naleqqiulluni atugarisai eqqaassagaanni, kiisalu, pisariaqassappat, inuit attorneqartussat, paasissutissiissutaasunik tunngaveqarlutik pisariaqarneratut siunnersorneqarneq tunulequtaralugu qitornarsianngortisitnissamut paasinninnerminnik nalunaareersimappata;

(b) akuersaassavaat, nunani allani qitornarsianngortitsinissaq isumalioqqutigineqarsinnaasoq meeraq ilaqutariinni paarisassanngortinneqarsinnaanngippat imaluunniit qitornarsianngortinneqarsinnaanngippat, imaluunniit allatut naleqquttumik iliuuseqarnikkut meeqqap angerlarsimaffittut nunagisaminiitinneqarluni isumagineqarsinnaanera naammassineqarsinnaanngippat tamatumunnga taarsiullugu qinigassatut;

(c) qularnaassavaat meeqqap pineqartup nunani allani qitornarsianngortitsinikkut nunami pineqarumi maleragassat nammineq nunagisami atuuttunut naapertuuttut malillugit illesorniarneqarsinnaanissaa;

(d) nunani allani qitornarsianngortitsisoqartillugu iliuusissatut maleruagassat naleqquttut tamaasa tunngaviginiassallugit tamatumuuna qularnaarniarlugu taamatut qitornarsianngortitsinerup peqataasunut aningaasatigut naleqqutinngitsumik iluanaarutaannginnissaa;

(e) siuarsassavaat, taamaasiornissaq naleqquttuusorinartillugu, artikelimi matumani siunertarisat isumannaallisarniarnissaat nunat marluk arlallilluunniit akornanni aaqqissuusseqatigiinnikkut imaluunniit isumaqatigiissusioqatigiinniikkut aammalu killissarititaasut taakkua iluanni anguniassallugu meeqqamik nunami allami inissiineq pissasoq pisortat imaluunniit oqartussaasut akisussaassusillit aqqutigalugit.

Artikel 22

1. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissatut maleruagassat naleqquttut tunngavigalugit qularnaassavaat meeqqap qimaasutut naatsorsuunneqartup, imaluunniit nunat allat naalagaaffiilluunniit peqataasut namminneq inatsisaat periaasaallu atuuttut naaperorlugit qimaasutut naatsorsuunneqartussat kisimiillutik imaluunniit angajoqqaaminnik inummilluunniit allamik ingiallorneqarlutik tikiussimasinnaanera apeqqutaatinnagu, naleqquttumik illersorneqassasut aammalu inuppalaartumik ikiorneqarlutillu piginnaatitaaffinnik, isumaqatigiissummi matumani nalunaarneqartunik aammalu inuttut piginnaatitaaffiit pillugit nunat allat sakkugisartagaat imaluunniit pissutsit inunnik ikiuiniarnermut tunngassutillit naalagaaffiup pineqartup peqataaffigisai tunngavigalugit atuisinneqarnissaa.

2. Tamanna anguniarlugu naalagaaffiit peqataasut naleqquttuusorisartik naapertorlugu suleqatiginnissapput Naalagaaffiit Peqatigiit, kattuffiit akisussaassusillit allat imaluunniit katuffiit inuinnarnit ingerlanneqartut Naalagaaffiit Peqatigiinnik suleqatiginnittuusut anguniagaat suulluunniit pillugit, tamatumuuna meeqqap taamaattup illersorneqarnissaa ikiorneqarnissaalu siunertaralugu kiisalu meeqqat kikkulluunniiit qimaasuusut angajoqqaaminnik ilaquttamilluunniit ilaannik allanik sumiiffissiiniarnerini ikiussallugit meeqqap ilaquttaminut katiguteqqissinnaanissaanut paasissutissanik pisariaqartunik pissarsiniarnikkut. Angajoqqaat imaluunniit ilaqutaasut ilaasa arlaannaasaluunniit nassaarineqarsinnaanerat ajornarpat taava meeraq meeqqatut allatulli ilaquttaminit utaqqisaagallartumik imaluunniit ataavartussamik avissartitaasimasutulli illersorniarneqassaaq kisimiilerneranut suut pissutaanerat apeqqutaatunnagu, isumaqatigiissut manna naapertorlugu.

Artikel 23

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaarpaat meeqqap tarnikkut timikkulluunniit ajuutillip imaqarluartumik inuttullu inuuniarnissamut pissarsiviulluartunik atugaqartitaanermigut imminut tatiginerulersinniarneqarnissaa aammalu inuiaqatigiinni inooqataallualersinniarnissaa.

2. Naalagaaffiit peqataasut akuersaarpaat meeqqap innarluutillip immikkut isumaginiarneqarnissamut piginnaatitaanera aammalu ikiuutissatigut atugassiissutit napertorlugit meeqqap ikiorneqarnissamut piginnaatitaasup allallu meeqqap tassuma isumagineqarneranut, ikiorneqarnissaanut akisussaaffiginnittut isumaginiarneqarnissaat, taamatut ikiorneqarnissaq qinnutigineqarsimatillugu aammalu meeqqap atugarisai pissutsillu angajoqqaajusunut imaluuniit allanut meeqqamik paaqqinnittuusunut tunngassutillit naapertorlugit.

3. Meeqqap innaarluutillip immikkut ittumik pisariaqartitsinera paasereerlugu ikiorsiissutissat immikkoortoq 2 naapertorlugu tunniunneqartussat akeqartinneqassanngilllat, taamasiornissaq ajornanngikkaangat, tamatumanili angajoqqaajusut aningaasatigut atugarisaat imaluunniit allat meeqqamik pineqartumik paarisaqartuusut aningaasatigut atugarisaat tunngavigalugit, taamalu ikiorsiinissaq ilusilersorneqartassalluni taamaasilluni meeqqap innarluutillip tamakkiisumik atuartitaasinnaanera, ilinniagaqartitaasinnaanera, peqqinnissakkut isumagineqarnissaa, sungiusaqqinneqarnissaa, suliffeqalernissamut piareersarneqarnissaa aammalu sunngiffimmi sukisaarsarfissaqarnissaa isumannaallisarlugit, tamakkunani tamani meeqqap inuttut atugarisamigut inuttullu ineriartornermigut, ilanngullugit kultureqarnikkut anersaakkullu ineriartortitsineq, pitsaanerpaamik anguniarlugit.

4. Naalagaffiit peqatasut nunanik allanik suleqateqarnikkut anguniassavaat meeqqanik innarluutilinnik peqqinnissakkut isumaginninnerit, nakorsaatitugarititat, tarnikkut timikkullu nakorsarneqarnerit pillugit paasissutissanik naleqquttunik pissarseqatigiittarnissap siuarsarneqarnissaa, ilanngullugit sungiusaqqinneqarnikkut, atuartitaanikkut inuutissarsiutitigullu ilitsersorneqarnikkut iliuusissat pillugit paasisinneqartarnissaq tamatumuuna naalagaaffiit peqataasut periarfissinniarlugit naammassiniarsinnasaminnik pisinnaasaminnillu angusisinnaanissamut aammalu taagorneqartunut tunngasutigut misilittakkatik annertunerulersissinnaaqqullugit. Tamakkua tungaasigut nunat siuarsarniakkat pisariaqartitsinerat immikkut pingaartinneqartassaaq.

Artikel 24

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaarpaat peqqinnissap tungaatigut isumagineqarnikkut, napparsimalernermi nakorsarneqarsinnaanikkut aammalu napparsimareernermi peqqissarneqarnikkut pitsaanerpaamik angusaqarnissamut meeqqap piginnaatitaanera. Naalagaaffiit peqataasut qularnaarniagassaraat meeqqat arlaannaataluunniit taamatut nakorsartinnissamut paarineqarnissamullu pisinnaatitaaffimminnik arsaarneqannginnissaat.

2. Naalagaaffiit peqataasut piginnaatitaaffinnik taakkuninnga tamakkiisumik naammassinninniarnissaq sulissutigissavaat pingaartumillu makkununnga tunngasutigut iliuusissatut maleruagassat naleqquttut tunngaviginiassavaat:

(a) naalungiarsuit meeqqallu toqusartut ikilisarniarnissaat;

(b) meeqqanut tamanut nakorsatigut pisariaqarneratut ikiorsiisarnissaq aammalu peqqinnissakkut isumagineqarneq kingullertut taaneqartoq immikkut piorsagassatut pingaartillugu isumannaallisaaniarnissaq;

(c) nappaatit kaannerlu akiorniassallugit, ilanngullugu killissarititaasut iluanni peqqinnissakkut isumagineqarneq ilaatigut teknikikkut atortorineqarsinnaasunik atuinikkut aammalu naammattunik inuussutissartaqarluartunillu nerisassaqartitsinikkut imigassaqartitsinikkullu ulorianartunik nappaataalissutaasinnaasunillu pinngortitamik mingutsitsisoqarneratigut pilersinnaasunik akiuiniarneq;

(d) arnat naartunermi erninermilu naleqquttumik isumagineqarnissaasa qularnaarneqarnissaat;

(e) qularnaassallugu inuiaqatigiinni inooqataasut tamarmik, pingaartumik angajoqqaat meeqqallu, meeqqat peqqinnissaat inuussutissartaqarluartunillu nerisaqartitaanissaat, milutsitsinikkut, eqqiluitsuutitsinikkut avatangiisigisanillu saliilluartarnikkut ajunngitsorsiassat pillugit aammalu ajunaarnernik pitsaaliuineq pillugu tunngavissiisutut ilisimasassanik paasitinneqartarlutillu atuartinneqarsinnaanissaat tapersersorneqarnissaallu;

(f) nappatsaaliuutinik, angajoqqanut siunnersuisarnermik, aammalu ilaqutariit pilersaarusiornerannut atatillugu atuartitsisarnernik ikiorsiisarnernillu ineriartortitsinissaq.

3. Naalagaaffiit peqataasut iliuusissatut maleruagassat sunniuteqarluarlutillu naleqquttut tamaasa atortassavaat siuliniit kingornuttakkatut iliuutsit meeqqat peqqissusiinut ajoqusiisinnaasut nungusarniarneqarnerini.

4. Naalagaaffiit peqataasut pisussaapput nunanik allanik suleqateqarnissaq siuarsarlugulu kajumissarutigissallugu artikelimi matumani piginaatitaaffiit akuerisat tamakkiisumik naammassiartuaarneqarnissaat siunertaralugu. Tamatumanili nunat siuarsarniakkat pisariaqartitsinerat immikkut pingaartinniarneqassaaq.

Artikel 25

Naalagaaffiit peqataasut akuersaarpaat meeqqamut timimigut tarnikkulluunniit atugarisani tunngavigalugu pisortanit akisussaassusilinnit allanut paarisassanngortitaasimasumut, illersugassanngortitaasimasumut imaluunniit katsorsarneqartussanngortitaasimasumut tunngatillugu piffissani aalajangersimasuni meeqqap katsorsarneqartareernermisulli passunneqartarnissaa.

Artikel 26

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaassavaat meeqqap kialuunniit inuttut atugarisatigut isumannaallisaavigineqarnissamut pisinnaatitaanera, ilanngullugu inuttut atugarisatigut sillimmasiisarneq, aammalu pisariaqaneratut iliuusissatut maleruagassanik atuisassapput naalagaaffimmi namminermi piginnaatitaaffiit naapertorlugit millisaatitaqanngitsumik piginaatitaaffeqarnissaa siunertaralugu.

2. Naleqquttutut isumaqarfigineqartillugu ikiuutissatut pigineqareersut pissutsillu atuuttut tunngavigalugit ikiorsiisoqartariaqarpoq meeqqamut namminermut inunnullu meeqqamik pilersuinermut akisussaaffiginnittunut, aammalu qanorluunniit ittutigut ikiorserneqarnissamik qinnuteqarsimatillugu meeqqap nammineq tannaluunniit sinnerlugu allat nassiussaqarsimatillugit.

Artikel 27

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaarpaat meeqqap kialuunniit timikkut, tarnikkut, ileqqorissaarnikkut inuttullu ineriartornermini pisariaqartitassaminut piginnaatitaaffeqarnera.

2. Angajoqqaat allalluunniit meeqqamut akisussaassuseqartut piginnaasatik malillugit aammalu anigaasatigut atugassaqartitaanertik tunngavigalugu pingaarnertut akisussaaffigaat inuuniarnikkut atugassaatitat meeqqap peroriartornerani pinngitsoorneqarsinnaanngitsut isumannaallisarneqarnissaat.

3. Naalagaffiit peqataasut naalagaaffiup iluani pissutsit naapertorlugit aammalu pisinnaassutsitik aningaasatigullu periarfissatik tunngavigalugit iliuusissatut naleqquttunik maleruagassiussapput angajoqqaat allallu meeqqat piginnaatitaaffiinik naammassinninniarnerini akisussaassuseqartut ikiorserniarlugit, aammalu pisariaqartitsisoqalersillugu atortutigut ikiorsiisarumallutik ikiorsiisarnissamullu najoqqutassiorsinnaajumallutik, pingaartumik inuussutissaqartitsinissap, atisassaqartitsinissap inissaqartitsinissallu tungaasigut.

4. Naalagaaffiit peqataasut sutigut tamatigut naleqquttunik maleruagassiortassapput meeqqamut angajoqqaaniit imaluunniit inunnit allaniit aningaasatigut meeqqamut isumaginnittuusuniit pilersuutitut akilersuutinik akiliisitsiniartarnissaq, tassa naalagaaffimmi peqataasumi namminermi aammalu nunami allami, isumannaallisarniarlugu. Pingaartumik pisuni, inuk meeqqamut aningaasatigut akisussaaffiginnittoq naalagaaffimmi meeqqap najugaqarfiginngisaani allami najugaqalersimatillugu naalagaaffiit peqataasut kajumissaarutigisassavaat nunanut allanut isumaqatigiissusioqataatitsiniarnissaq imaluunniit allatigut naleqquttunik aaqqissuusseqataatitsiniarnissaq.

Artikel 28

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaarpaat meeqqap ilinniagaqartitaanissamut pisinnaatitaanera, aammalu pisinnatitaaffiup tamatuma angujartuaarnissaa siunertaralugu aammalu tunngavigalugu pingaartumik:

(a) tunngaviusumik ilinniartitaanerup pinngitsoorani tamanit akeqanngitsumillu ingerlanneqartussanngortitaanissaa;

(b) assigiinngitsutigut ilinniartitaanissat tunngaviusumik ilinniartitaanermut malittaasussat, ilanngullugu nalinginnaasumik suliatigullu ilinniartitaneq, piorsaavigineqartussatut kajumissaarutinissaat; tamakkulu meeqqamut kimulluunniit ingerlaviusinnaanngorlugillu anguneqarsinnaasunngortissavaat kiisalu naleqqutumik iliuusissatut maleruagassaliussallutik soorlu akeqanngitsumik ilinniagaqartitsisalernikkut aammalu ajorsartoqartillugu aningaasatigut ikiorsiinissamik neqerooruteqarnikkut;

(c) qutsinnerusumik ilinniagaqarnissaq kikkunnit tamanit piginnaassutsitik naapertorlugit angusisinnasunit aammalu kikkunnit tamanit naleqquttunik akissalinnit anguneqarsinnaasunngortissallugu;

(d) ilinniagassat inuutissarsiutillu tungaasigut siunnersuisarneq meeqqanut tamanut iluaqutiginiarneqarsinnaanngortillugulu anguneqarsinnanngortissallugu;

(e) iliuusissatut maleruagassiussapput atuartitaanermi malinnaajuarsinnaanissamut kajumissaarutaasunik aammalu atuanngitsoortarnernut killilersimaarinninniutissanik.

2. Naalagaaffiit peqataasut naleqquttunik iliuusissatut maleruagassiussapput qularnaarniarlugu atuarfimmi ileqqorissaarnerup meeqqap inuttut ataqqinaataanut isumaqatigiissummullu matumunnga naapertuuttumik aaqqissuunneqarnissaa.

3. Naalagaaffiit peqataasut ilinniartitaanermut tunngasumik apeqqutit pillugit nunanik allanik suleqateqarneq siuarsarlugulu tapersersussavaat, pingaartumik nunarsuarmi sumiluunniit ilisimasakissutsimik aamma atuarsinnananilu allassinnaannginnermik nungutitsiniaqataanissaq siunertaralugu aammalu ilisimatuussutsikkut teknikikkullu ilisimasaqarnerulernissaq nutaaliaasunillu atuartitseriaaseqarnerit oqilisaaffiginniarlugit. Tamakku tungaasigut nunani siuarsarniakkani pisariaqartitsineq immikkut pingaartinneqassaaq.

Artikel 29

1. Naalagaaffiit peqataasut isumaqatigiissutigaat meeqqap ilinniartitaanerani siunnerfigineqassasut

(a) meeqqap inuttut pissusianut, piginnaassusiinut aammalu eqqarsartaatsikkut timikkullu sapinngisaanut naleqqiullugu periarfissaasa tamakkiisumik ineriartortinniarnissaat:

(b) inuttut piginnaatitaaffinnut tunngavissiisutullu kiffaanngissuseqartitaaffinnut kiisalu tunngavigisassanut Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaanni allattorsimasunut ataqqinninnissaq ineriartortissallugu;

(c) meeqqap angajoqqaanut, kultureqarnikkut pissutsinut atugaanut oqaatsinut naliliutinullu aammalu nunami meeqqap najugaqarfigilersimasaani nunamilu pinngorfigisaani naliliutinut kulturikkullu atugarisanut meeqqap nammineq atugaaniit allaanerusunut ataqqinninneq annertusarniassallugu;

(d) meeraq inuiaqatigiinni qilersorsimanngitsuni paasinninnermik, eqqissinermik, akaareqatigiinnermik, arnat angutillu naligiissitaanerannik aammalu inuit, naggueqatigiit, inuiaqatigiittut upperisaqarnikkullu ataatsimoortut kiisalu inuit naggueqatigiivinnut ilaasut tamarmik akornanni ikinngutinneqatigiinnermik anersaaqarfiusuni akisussaassusilittut inuuniarnissamut piareersassallugu;

(e) pinngortitap tungaatigut avatangiisinut ataqqinninnerulersinniassallugu.

2. Artikeli maanna ilaannaaluunniit imaluunniit artikel 28 paasineqassanngilaq inuit ataasiakkaat imaluunniit kattuffiit atuartitsivittut suliffeqarfinnik pilersitsinissamut siulersuinissamullu kiffaanngissuseqarneri akuliuffiginiarneqartutut. Taamaattorlu isummat artikelip matuma immikkoortuani 1-imi aalajangersarneqartut kiisalu ilinniartitsivinni taamaattuni ilinniagaqarnissami naalagaaffiup minnerpaatut maleruagassiaasa nammassineqarsimanissaannik piumasaqaatit qanoq-ilisukkulluunniit tunngaviginiarneqartassapput.

Artikel 30

Naalagaaffinni naggueqatigiissutsikkut, upperisakkut oqaatsitigulluunniit ikinnerussuteqarfiusuni imaluunniit naggueqatigiivinnik inoqarfiusuni, meeraq taamatut ikinnerussuteqartunut imaluunniit taamatut naggueqatigiivinnut atassuteqartuusoq itigartinneqarsinnaanngilaq ataatsimooqatimi ilaannik allanik peqateqarluni nammineq kulturiminnik ingerlassiniarnissamut, nammineq upperisaminik oqariartuuteqarlunilu sulissuteqarnissamut imaluunniit nammineq oqaatsiminik atuinissamut.

Artikel 31

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaassavaat meeqqap qasuersaarnissamut sunngiffeqarnissamullu, pinnguarnissamut sunngiffimmi sammisassanik meeqqap ukiuinut naleqquttunik aallussinissamut kulturikkullu eqqumiitsuliornikkullu iliuutsini qilersorsimanani peqataanissamut piginnaatitaanera.

2. Naalagaaffiit peqataasut meeqqap kulturikkut eqqumiitsuliornikkullu iliuutsini tamakkiisumik peqataasinnaatitaanera ataqqissavaat, aammalu kulturikkut, eqqumiitsuliornikkut, sunngiffimmi qasuersaarfeqarnikkullu naleqquttunik atugassaqartinneqarnissamut naligiimmik periarfissinneqarnissaa kajumissaarutigissavaat.

Artikel 32

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaassavaat meeqqap illersorneqarsinnaatitaanera aningaasarsiornikkut iluaqutiginiarneqarnissamut aammalu sulianik ulorianaateqarsinnaasunik meeqqap ilinniarneranut akornusiisinnaasunik, imaluunniit meeqqap peqqissusianut imaluunniit timikkut, eqqarsartaatsikkut, anersaakkut, ileqqorissaarniarnikkut inuttulluunniit peroriartorneranut ajoqusiisinnaasunik suliaqartitaanissanut.

2. Naalagaaffiit peqataasut inatsisitigut, pisortaaffiginninnikkut, inunnik isumaginninnikkut ilinniartitaanikkullu iliuutsit pillugit aalajangiisassapput artikelip matuma naammaassineqarnissaa qularnaarniarlugu. Tamanna siunertaralugu aammalu sakkussani allani nunani allamiut suliaanni aalajangersakkat pineqartunut tunngasut tunngavigalugit naalagaaffiit peqataasut pingaartumik:

(a) aalajangertassavaat atorfinitsinneqarsinnaanissamut ukiutigut minnerpaaffissat:

(b) piffissat suliffissat sulinermilu atugassaatitat naleqquttumik aaqqissuuttassavaat, aamma

(c) artikelip matuma malilluarneqarnissanut isumannaallisaatitut pillaatissanik imaluunniit allatigut pineqaatissiissutissanik naleqquttunik aalajangersaassapput.

Artikel 33

Naalagaaffiit peqataasut iliuusissanut maleruagassanik naleqquttunik tamanik, ilanngullugu meeqqat ikiaroornartunik allanillu silaqassutsimut sunniuteqapilussinnaasunik nunat allat isumaqatigiissutaanni pineqartunut tunngasuni nassuiarneqartunik atornerluinaveersaatinniarlugit, aammalu meeqqat stoffenik taamaattunik unioqqutitsisumik tunisassiornermi nioqquteqarnermilu atorneqarnissaat pitsaaliorniarlugu, inatsisiliornikkut, pisortaaffiginninnikkut, isumaginninnikkut ilinniartitaanikkullu iliuussissanut maleruagassanik, aalajanersaasassapput.

Artikel 34

Naalagaaffiit peqataasut isumagissavaat meeqqap qanorluunniit iliornikkut kinguaassiuutitigut atornerlunneqatsaaliorniarnissaa. Tamanna siunertaralugu naalagaaffiit pingaartumik nammineq naalagaaffisami, naalgaaffiit marluk arlallillu akornini aalajangersarneqartutut iliuusissanut maleruagassat naleqquttut tamaasa tunngavigisassavaat tamatumuuna akornuserniarlugu:

(a) meeqqap qanoq-iliornikkulluunniit kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnissamut pilerisaarneqarnissaa imaluunniit pinngitsaalineqarnissaa;

(b) meeqqat akilersillugit imaluunniit qanorluunniit iliornikkut kinguaassiuutitigut atornerlunniarneqarnissaat;

(c) meeqqat pornografimi filmiliornikkut imaluunniit naqiterinikkut atornerlunneqarnissaat.

Artikel 35

Naalagaaffiit peqataasut namminerisatut naalagaaffimmi, naalagaafffiit marluk arlallilluunniit akornini aalajangersaaqatigiinniikkut iliuusissanut maleruagassanik tamanik naleqquttunik aalajangersaasassapput meeqqanik aallarussisarneq, tuniniaasarneq imaluunniit aalajangersumik siunertaqarluni ililuuseqarniarluniluunniit nioqquteqarneq pitsaaliorniarlugit.

Artikel 36

Naalagaaffiit peqataasut meeqqap qanorluunniit iliornikkut meeqqamut namminermut ajoqusiisinnaasumik iluaqutiginiarneqarnissaa akiorniagassaraat.

Artikel 37

Naalagaaffiit peqataasut qularnaassavaat,

(a) meeqqat arlaannaataluunniit naalliutsitaannginnissaa imaluunniit taassumunnga nikanarsaataasumik pineqanngisaannarnissaa. Toqumik pillaasarneq imaluunniit inuuneq naallugu parnaarunneqarnissaq iperagaanissamut periarfissaqartitaanngitsoq eqqartuussutigineqarsinnaassanngillat pinerluutinut inunnit 18-it inorlugit ukiulinnit piliaasunut;

(b) meeqqat arlaannaataluunniit unioqqutitsisumik imaluunniit assigiinngisitsinikkut kiffaanngissusiiagaannginnissaa. Meeqqamik tigusarinninneq, tigummigallagassanngortitsineq imaluunniit parnaarussineq pigaangata inatsisit peqqussutitaat malinneqartassapput, taamalu kingullerpaamik periarfissatut taamaallaat atorneqartariaqarlutik piffissamullu sapinngisamik sivikitsuinnarmut tunngatitatut;

(c) meeqqap kialuunniit kiffaanngissusiiagaasimasup inuppalaartumik aammalu inuttut inunnguutsimiit inniminassuseqarneq ataqqillugu pineqarnissaa, ukiuilu apeqqutaatillugit pisariaqartitsinera pingaartillugu. Meeraq pingaartumik kiffaanngissusiiagaasimasoq inersimasumiit avissaarsimatinneqartassaaq, taamatut avissaarsimatitsineq meeqqamut ajoqutaassangatinneqanngippat, ilaquttaminullu attaviginnittarsinnatitaassaaq allaffigeqatigiittarnertigut tikeraarnertigullu, tamaallaat pissutsinik immikkut ittunik pissutissaqarsimatillugu pinnani;

(d) meeqqap kialuunniit kiffaanngissusiiagaasimasup inatsisinik paasisimasalimmik allamilluunniit naleqquttumik piaarnerpaamik ikiortissarsissunneqarsinnaatitaanera aammalu kiffaanngissusiianerup unioqqutitsisumik pisimasinnaanera pillugu eqqartuussivitsigoortumik imaluunniit pisortanut allanut aalajangiisinnaatitaasunut, imminut attuumassuteqanngitsunut aalajangeriiffigisassanngortitsisinnaanera taamalu suliassanik taamatut ittunik tamanik piaarnerpaamik aalajangiisitsiniarsinnaanera.

Artikel 38

1. Naalagaaffiit peqataasut nunat allat inunnik ikiuiniarnikkut inatsisaanni aalajangersakkat, sakkulersornertalimmik eqqissiviilliortoqartillugu atorneqartussat aammalu meeqqamut pingaaruteqartuusut innimigissavaat aammmalu innimigineqarnissaat qularnaarniagassaraat.

2. Naalagaaffiit peqataasut inuit 15-it inorlugit ukiullit akeqqatut pissusilersortuni peqataalinnginnissaat qularnaarniarlugu tamatigut naammassineqarsinnaasunik iliuusissanut maleruagassiussapput.

3. Naalagaaffiit peqataasut sakkulersuuttutut sakkutooqatigiittaminni inunnik 15-it inorlugit ukiulinnik ilassarsiortussaanngillat. Inuit 15-ileereersimasut, sulili 18-iliisimanngitsut akorniniit sakkutooqatigiinnut ilannguttussarsiornerni naalagaaffiit peqataasut ukioqqortunerpaat salliutillugit pissarsiorniartassapput.

4. Sakkulersorluni eqqissiviilliortoqartillugu inuinnarnik sernissuiniarnissamut nunat allat inunnik ikiuiniarnikkut inatsisaat naapertorlugu pisussaaffigisatik malillugit naalagaaffiit peqataasut iliuusissatut naammassineqarsinnaasunik tamanik maleruagassiortassapput meeqqat sakkulersorluni eqqissiviilliornernit attorneqartut illersorneqarlutillu isumagineqarnissaat qularnaarniarlugu.

Artikel 39

Naalagaaffiit peqataasut sutigut tamatigut naleqquttunik iliuusissanut maleruagassiortassapput meeqqap qanoq-iliornikkulluunniit sumiginnagaasimasup, iluaqutiginiagaasimasup imaluunniit atornerlugaasimasup, naalliutsitaasimasup allatulluunniit peqqarniingaartumik inuppalaanngitsumik nikanarsaataasumilluunniit pineqarsimasup imaluunniit pillagaasimasup sakkulersorluniluunniit eqqissiviilliornerni attorneqarsimasup timikkut tarnikkullu peqqissarneqarnissaanut siuarsaaniutissanik. Taamatut peqqissaaneq inuiaqatigiinnilu inooqataaqqilersitsiniaaneq pisassapput meeqqap peqqissusianut, imminut tatigineranut inuttullu naleqassusianut siuarsaasussanik avatangiiseqartitsilluni.

Artikel 40

1. Naalagaaffiit peqataasut akuersaarpaat meeqqamut kimulluunniit, pillagaassutaasinnaasumik iliuuseqarsimasutut pasisaasumut imaluunniit pisuusutut paasineqartumut tunngatillugu meeqqap pingaaruteqassutsimut naleqassutsimullu tunngasutigut misigissusaasa siuarsarniarnissaannut, aammalu inuit allat piginnaatitaffiinut tunngavissiisutullu kiffaanngissuseqarsinnaatitaaffiinut innimiginnittussaaneranut nukittorsaatitut, naapertuuttumik pissusilersorfiginnissinnaatitaaneq aammalu meeqqap qassinik ukioqarneranik kiisalu meeqqap inuiaqatigiinni inooqataaqqilersinniarnissaanik taamalu inuiaqatigiinni maligassiuisutut inooqataalersinnaanera ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

2. Tamanna siunertaralugu aammalu nunat allamiut inatsisiliaanni aalajangersakkat tamatumunnga tunngasut tunngavigalugit naalagaaffiit peqataasut pingaartumik qularnaarniartassavaat:

(a) meeqqat arlaannaataluunniit iliuuseqarsimanerit, atuinngitsuuisimanerit, unioqqutitsinerup piffiani naalagaaffiup nammineq naalagaaffiilluunniit allat inatsisaasigut inerteqqutaasimanngitsut, pissutugalugit pillarneqaataasinnaasumik iliuuseqarsimasutut pasillerneqannginnissaa imaluunniit unnerluutigisaannginnissaa imaluunniit tamatumani pisuusutut naatsorsuunneqannginnissaa;

(b) meeqqap kialuunniit pillarneqaataasinnaasumik iliuuseqarsimasutut pasineqartup imaluunniit unnerluutigineqartup minnerpaamik makkunatigut isumannaallisarneqarnissaa:

(i) – pisuussuteqanngitsutut naatsorsuunneqarnissaq, pisuunerup inatsisit naapertorlugit uppernarsineqarsissaata tungaanut;

(ii) – unnerluussutigisat imarisaannik piaarnerpaamik toqqaannartumillu ilisimatinneqarnissaq, pisariaqassappat angajoqqaani imaluunniit taakkua sinnerlugit perorsaasigisami aqqutigalugu, aammalu piareersaanermi sassartitaanermilu illersortissamisut inatsisinik paasisimasalimmik allamilluunniit naleqquttumik ikiortissaqarnissaq;

(iii) – suliassaq pisortaatitamut aalajangiisinnaatitaasumut, pineqartumut attuumassuteqanngitsumut aammalu namminissarsiunngitsumut imaluunniit eqqartuussivimmut inatsisit naapertorlugit eqqortumik aalajangiiniartarneq malillugu kinguarsaanertaqanngitsumik inatsisinik paasisimasalimmiik imalunniit naleqquttumik siunnersortigisamik allamik najuuttoqartillugu aalajangiiffigitissallugu, taamaasiornissaq meeqqamut ajoqutaassangatinneqanngippat, pingaartumik ukiui imaluunniit atugarisai, angajoqqaavi taakkualuunniit sinnerlugit perorsaasigisaa eqqarsaatigalugit;

(iv) – pinngitsaalisaanikkut ilisimannittutut nassuiaasinneqannginnissaa imaluunniit pisuunerminik nassuertitannginnissaa; meeqqamut tunngatillugu ilisimannittutut uppernarsaasinnaasut apersorneqarsinnaanissaat aammalu nammineq akisussaaffigisassatut assigiimmillu atugassaqartitaasutut ilisimannittunik aggersaasinnaanissaq killisiusinnaanissarlu;

(v) – meeraq pillarneqaataasinnaasumik iliuuseqarsimasutut naatsorsuunneqassappat, tamanna pillugu aalajangiinermik tamatumalu nassatarisaanik qanorluunniit ittumik pineqaatissiinermik pisortanut aalajangiisinnaatitaasunut qulliunerusunut pineqartumut attuumassuteqanngitsunut namminissarsiunngitsumillu aalajangiisinnaasunut imaluunniit inatsisit tunngavigalugit taamatulli eqqartuussiviusunut ingerlatseqqissinnaanissaq,

(vi) - meeqqap oqaatsit atorneqartussat paasisinnaanngippagit akeqanngitsumik oqalutsissarsissunnissaa;

(vii) - suliassap ingerlanneqarnerani tamarmiusumi ulluinnarni inuunerisami innimigineqartinnissaa.

3. Naalagaaffiit peqataasut nukingiunniarsarissavaat inatsisinik, periaatsinik, pisortanik suliffeqarfinnillu meeqqamut pillarneqaataasinnaasumik iliuuseqarsimasutut pasisaasumut, unnerluutigisaasumut imaluunniit naatsorsuussaasumut immikkut naleqquttunngorsakkanik atuiniarnissaq, ilanngullugit pingaartumik:

(a) ukiutigut minnerpaaffiliinissaq, taakku tunngavigalugit meeraq pillarneqaataasinnaasumik iliuuseqarsinnaasutut naatsorsuunneqartussaassanani,

(b) iliuusissanut maleruagassanik, taakku malillugit taamaasiornissaq naleqquttuusorinarlunilu kissaatiginartillugu meeqqat taamaattut eqqartuussiviit akuliutitinnagit isumagisinnaajumallugit, tamatumani inuttut piginnaatitaaffiit inatsisitigullu isumannaallisaatissat tamakkiisumik innimigineqarnissaat naatsorsuutigalugu.

4. Iliuusissatut maleruagassat assigiinngitsut, soorlu isumaginninnermut, ilitsersorneqarnermut nakkutilliinermullu, siunnersorteqarnermut, misiligutaasumik iperagaagallarnermut, paarineqarnissaq pillugu isumaqatisiissuteqarnermut, atuartitaanermut inuutissariutinullu sammisitaanerusumik ilinniartitaanissanut allatigullu inissiisarfinni inissiinissamut taarsiullugu atorniarneqarsinnaasunut tunngassutillit, atugassiissutigineqassapput qularnaarniarlugu meeqqat imminnut iluaqutaasussat, aammaalu namminneq atugarisaannut pinerluutigisimasaannullu naleqqiullugit naleqquttuusorisat, tunngavigalugit pineqarnissaat.

Artikel 41

Isumaqatigiissummi matumani arlaannaaluunniit aalajangersakkanut meeqqap piginnaatitaaffiisa piviusunngortinniarneranni iluaqusiiniutaasumik sunniuteqassanngilaq makkunanissaaq aalajangersagartaasinnaasunut:

(a) naalagaaffiup peqataasup inatsisaani, imaluunniit

(b) nunat allat inatsisaanni naalagaffimmut pineqartumut atortuutitaasuni.

Kapitali II

Artikel 42

Naalagaaffiit peqatasut pisussaapput iliuusissatut maleruagassat naleqquttut sunniuteqartullu aqqutigalugit isumaqatigiissummi tunngavigisanik aalajangersakkanillu inersimasunut meeqqanullu nalinginnaasumik ilisimannilersitsinissamut.

Artikel 43

1. Isumaqatigiissut manna naapertorlugu naalagaaffiit peqataasut pisussaaffigilikkaminnik naammassinninniarnissamut sutigut siuariaateqarnerinik misissuinissaq siunertaralugu Meeqqap Piginnaatitaaffii pillugit Komitéliortoqarpoq, suliassanik kinguliini taagorneqartunik suliaqartussamik.

2. Komité taanna inuttaqassaaq immikkut pasisimasalinnik ileqqorissaarniarnerup tungaatigut tusaamaneqarluarlutillu suliassarititaasunik isumaqatigiissummi maani pineqartunik paasisimasaqarluartunik attenik. Komitémi ilaasortassat naalagaaffiit peqataasut innuttarisamik akorninit qinertassavaat inuttullu piginnaassuseqarnertik tunngavigalugu sulissapput, tamatumani nunap aggornerata naligiissinneqarnissaa aammalu inatsisitigut periaatsit pingaarnerusut pingaartinneqassallutik.

3. Komitép ilaasortai qinerneqartassapput isertortumik taasinikkut inuit naalagaaffinnit peqataasunit siunnersuutigineqartut allattorsimaffiat tunngavigalugu. Naalagaaffiit peqataasut tamarmik immikkut inummik ataatsimik naalagaaffimmi pineqartumi innuttaassuseqartumik siunnersuuteqartarsinnaapput.

4. Komitémut qinersineq siulleq pissaaq isumaqatigiissutip matuma atortuulersinneqarfiata aqaguani tamatumalu kingornagut ukioq ataaseq qaangiukkangat. Qinersinissat ullui tamatigut minnerpaamik qaammatinik 4-nik sioqqullugit Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretæriat naalagaaffinnut peqataasunut allakkatigut kajumissaaruteqartassaaq qaammatit marluk qaangiutsinnagit Komitémi ilaasortassatut piukkussanik siunnersuuteqaqqusilluni. Generalsekretæri tamatuma kingorna inuit siunnersuutigineqartut tamarmik allattorsimaffianik naqinnerit atorlugit tulleriissaakkamik naalagaaffiit peqataasut siunnersuuteqartuusut ilanngullugit taagorlugit allattuisassaaq, taannalu naalagaaffinnut isumaqatigiissummi matumani peqataasunut nasiuttassallugu.

5. Qinersinerit naalagaaffiit peqataasut, Generalsekretærimit FN-ip pingaarnertut allaffeqarfianut ataatsimiigiaqquneqarsimasut ataatsimiinnerini pisasssapput. Ataatsimiinnerni taamaattuni, aalajangiisinnaassuseqassagaanni naalagaaffiit peqataasut 2/3-iinit peqataafiusariaqartuni, Komitémi inuttassat, amerlanerpaanit taaneqarsimasut aammalu naalagaaffiit peqataasut aallartitaannit najuuttunit taaseqataasimasunillu amerlanerussuteqarluinnartunit taaneqarsimasut, qinerneqassapput.

6. Komitémi ilaasortat ukiuni sisamani atuuttussatut qinerneqartassapput. Qinigaaqqissinnaapput qinigassatut siunnersuutigineqaqqissimagunik. Taamaattorli ilaasortat qinersinermi siullermi qinigaasimasut ilaasa tallimat piffissaq atuuffissaat ukiut marluk qaangiukkaangata naasassaaq; siullermeersumik qinersineqareerniariarpat ilaasortat taakku tallimat ataasimiinermi siulittaasuusup tannermoortitsineratigut toqqartorneqartassapput.

7. Komitémi ilaasortat arlaannik toqusoqarpat, ilaasortaanermiit tunuartoqarpat imaluunniit nalunaartoqarpat allamik pissuteqarluni Komitémi pisussaaffimminik isumaginnissinnaajunnaarsimalluni, taava naalagaaffik peqataasoq pineqartumik qinigassanngortitsisuusimasoq Komitémit allannguuteqartitsisinnaasutut akuerineqarnermigut innuttarisami akornannit immikkut paasisimasalimmik alllamik siunnersuuteqassaaq piffissap sinnerani ilaasortatut sulisussamik.

8. Komitép suleriaasissani nammineerluni aalajangersartassavai.

9. Komité inunnik tatigisatut pisussaaffimminut sinniisussaminik ukiuni marlunni atuuttussanik qinersissaaq.

10. Komitép ataatsimiineri FN-ip pingaarnertut allaffeqarfiani ingerlanneqarajuttarput imaluunniit komitép aalajangiinera malillugu sumiiffimmi allami naleqquttumi. Komité nalinginnaasumik ataatsimiittarpoq ukiumut ataasiarluni. Komitép ataatsimiinnerisa sivisussusissaat naalagaaffinnit isumaqatigiissummi matumani peqataasunit ataasimiissuutigineqarluni aalajangersorneqartassaaq, aammalu pisariaqartinneqartillugu misissuataarneqartassallutik, FN-ip generalforsamlingeqarnerani akuersissutigineqarnissaat naatsorsuutigalugu.

11. Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretæriat pisriaqatinneqartutut amerlassusilinnik sulisussaqartitsissaaq allatigullu Komité-mut atugassiissalluni, taamaasilluni taanna isumaqatigiissut manna naapertorlugu suliassaminik ingerlassilluarsinnaaqqullugu.

12. Generalforsamlingip akuersissuteqarneratigut Komité-mi isumaqatigiissut manna naapertorlugu pilersitani ilaasortat Naalagaaffiit Peqatigiit aningaasaataannit akissarsiaqartitaassapput atugassaatitat patsisissaatitallu generalforsamlingip aalajangigai tunngavigalugit.

Artikel 44

1. Naalagaaffiit peqataasut pisussaapput Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretæriat aqqutigalugu Komitémut tunniussaqartassallutik piginnaatitaaffiit isumaqatigiissummi maani akuersaarneqartut piviusunngortinniarnissaannut sulissuteqarnissat aalajangiiffigisimasatik pillugit, aammalu piginnaatitaaffiit tamakkua atortinneqarneri eqqarsaatigalugit siuariaateqarsimanerit pillugit, nalunaarusianik:

(a) isumaqatigiissutip matuma naalagaaffimmi peqataasumi pineqartumi atortuulersinnagit,

(b) tamatuma kingorna ukiut tallimassaanni tamani.

2. Nalunaarusiat artikel manna naapertorlugu suliaasut imaqartassapput pissutsinik immaqalu ajornartorsiutinik isumaqatigiissut manna naapertorlugu pisussaaffinnik naammasinninniaanermut sunniuteqarsimasunik. Nalunaarusiat aamma imaqartassapput isumaqatigiissutip nunami pineqartumi atortinniarneqarnerata Komitémit paasilluarneqarnissaanut paasissutissiissutinik naammattunik.

3. Naalagaaffik peqataasoq, Komitémut maani pineqartutut siullermeersumik nalunaarusiaqarsimasoq, nalunaarusiassamini tulliuttuni imikkoortoq 1 (b) naapertorlugu suliaasussani paasissutissanik tunngavissiisunik nalunaarutigineqareersunik nangitseqqittariaqanngilaq.

4. Komitép naalgaaffiit peqatasut qinnuigisinnaavai isumaqatigiissutip naammassiniarnissaa pillugu annerunerusutigut paasissutisseeqqullugit.

5. Komité ukiup ataatsip qaangiunneri tamaasa Det Økonomiske og Sociale Råd aqqutigalugu sulisimanini pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit generalforsamlingiannut nalunaarusiaqartassaaq.

6. Naalagaaffiit peqataasut nalunaarusiatik nunaminni kikkunnilluunniit atuarneqarsinnaasussanngortissavaat.

Artikel 45

Isumaqatigiissutip sunniutilimmik naammassiniarneqarnissaa taassumunngalu tunngassutilitsigut nunanik allanik suleqateqarneq siuarsarniarlugu,

(a) immikkut kattuffiliat UNICEF allallu Naalagaaffiit Peqatigiit pilersitaat isumaqatigiissummi matumani aalajangersakkat imminnut piginnaatitsissutaasut iluanniissunnaasut pillugit naammassinninniaanissatut iliuusissanik misissuataarinerni aallartitaqarsinnaatitaassapput. Komité immikkut kattuffinnut, UNICEF allallu aalajangiisinnaassusillit, piukkussaminut kajumissarisinnaavoq isumaqatigiissutip suliassaqarfitsigut piginnaatitsissutaateqarfimmikkut naammassinissaa pillugu suliamut paasisimasalittut siunnersuisussanik atugasseeqqullugit. Komitép imikkut kattuffiliat, UNICEF Nalagaaffiillu Peqatigiit pilersitaat allat kajumissaarsinnavai ingerlatsinissaminnut killissarititaasut iluanni susassaqarfiminni isumaqatigiissutip naammassiniarnera pillugu nalunaarusioqqullugit.

(b) Komitép taamaasiornissaq naleqquttuusoriguniuk immikkut kattuffilianut, UNICEF allallu aalajangiisinnaatitaasutut suliallit nassittassavai naalagaffiit peqataasut nlunaarusiaannik tamanik, teknikikkut siunnersorneqarnissamik imaluunniit ikiorneqarnissamik qinnuteqarsimanermik takutitsisumik imalinnik, Komitép qinnutigineqartut imaluunniit pisariaqartitsineq pillugu oqaaseqaataanik siunnersuutaanilluunniit ilaqartillugit.

(c) Komité generalforsamlingimut inassuteqarsinnaavoq generalsekretæri qinnuigineqassasoq meeqqap piginnaatitaaffii pillugit immikkut piukkunnaatillinnik Komitép akiligassaanik misissuisitsisoqassasoq.

(d) Komité saqqummiussisinnaavoq paasissutissat isumaqatigiissummi maani artikelit 40 aamma 45 naapertorlugit tigusat tunngavigalugit siunnersuutinik aammalu tamanut tunngassuteqarnerusutigut inassutigisanik. Siunnersuutit tamanullu tunngassuteqarnerusutigut inassutigisat taamaattut naalagaaffinnut peqataasunut attorneqartunut tamanut nassiussuunneqartassapput generalforsamlingimullu nalunaarutigineqartassallutik naalagaffinnit peqataasunit oqaaseqaataajunnartunik ilaqartillugit.

Kapitali III

Artikel 46

Isumaqatigiissut manna naalagaaffimmit kimilluunniit atsiorneqarsinnaavoq.

Artikel 47

Isumaqatigiissut manna naalagaafinnit akuersissutigineqarluni atortuulersinneqassaaq. Naalagaaffiit akuersissuteqarlutik atortuulersitsisut atortorisaat Naalagaaffiit Peqatigiit generalsekretærianni toqqorneqassapput.

Artikel 48

Isumaqatigiissut manna naalagaaffinnit tamanit ilannguffiunissamut ammatiinnarneqassaaq. Ilanngunniarnermi atortut Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretærianni toqqorneqassapput.

Artikel 49

1. Isumaqatigiissut manna atortuulissaaq naalagaaffiit akuersissuteqarlutik atortuulersitsinerannit imaluunniit ilanngunniarneranni atortorisat 20.-ssaata Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretærianni ullup toqqorneqarfigisaata qaangiunneratigut ullut 30.-ssaanni.

2. Isumaqatigiissut naalagaaffimmut sumulluunniit, akuersissuteqarluni atortuulersitsinermi ilanngunnermiluunniit atortorisat 20.-ssaata toqqorneqareerneratigut isumaqatigiissummut matumunnga akuersissutiginnittumut imaluunniit ilannguttumut atuutilissaaq naalagaaffiup nammineq akuersissutiginninnermini imaluunniit ilanngunniarnermini atortorisami toqqorneqareernerisigut ullut 30.-ssaanni.

Artikel 50

1. Naalagaaffik peqataasoq sunaluunniit isumaqatigiissummut allannguutissanik siunnersuuteqarsinnaavoq taakkulu Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretæriannut nassiunneqartassapput. Generalsekretærip tamatuma kingornagut allannguutissatut siunnersuutit naalagaaffinnut peqataasunut nassiutissavai qinnuigalugillu naalagaaffiit peqataasut siunnersuutit sammiumallugit aammalu taasissutigiumallugit ataatsimeersuariartoqquneqarnissamik kissaateqarnerlutik nalunaaqqullugit. Naalagaaffiit peqataasut minnerpaamik pingajorarterutaasa allannguutissatut siunnersuutinik taaamaatunik ulloq nassitsiviusoq qaammatinik sisamanik kingoqqullugu ataatsimeersuartoqarnissaamik kissateqassappata, taava Generalsekretæri Naalagaaffiit Peqatigiit isumagisassaannik ataatsimeersuariaqqusissaaq. Allanguutissat suulluunniit naalgaaffinnit peqataasunit ataatsimeersuaarnermi najuuttunit taasisunillu amerlanerusunit akuersissutigineqartut Naalagaaffiit Peqatigiit generalforsamlingianut saqqummiunneqassaapput akuersissutigisassanngorlugit.

2. Allanguutissatut siunnersuutit, artikelip matuma immikkoortuani 1-imi pineqartut naapertorlugit akuersissutigineqartoq atortuulersinneqassaaq Naalagaaffiit Peqatigiit generalforsamlingianit akuersissutigineqaruni aammalu naalagaaffinnit peqataasunit 2/3-mik amerlanerussutilinnit akuersissutigineqarsimaguni.

3. Allannguut atortuulersinneqareeruni naalagaaffinnit peqataasunit akuersissutiginnittuusunit pinngitsoorani malinneqartussanngussaaq, naalagaaffiit peqataasut allat isumaqatigiissummi maani aalajangersakkanik immaqalu siusinnerusukkut allannguutaareersimasunik akuersissutigereersimasaminnik malinnittuartussaatillugit.

Artikel 51

1. Naalagaaffiit peqatigiit generalsekretæriata pissavai allannguutissat oqaasertai aammalu piffissami atortussanngortitsilluni akuersissuteqarfiusumi imaluunniit ilannguffiusumi naalagaaffinnut allannguutissanik pisimasunut tamanut nassiutissavai.

2. Allannguutissaq isumaqatiissutip matuma anguniagaanut siunertaanullu naapertuutinngilluinnartoq akuersissutigineqassanngilaq.

3. Allannguutissat qanoq-ilisukkulluunniit tunuartinniarneqarsinnaapput tamatuminnga Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretæriannut nalunaaruteqarnikkut, taassuma nalunaarut tigoreeruniuk tunuartitsineq naalagaaffinnut tamanut nalunaarutigissallugu. Nalunaarut taamaattoq atortuulissaaq ullormi Generalsekretærimit tiguneqarfigisamini.

Artikel 52

Naalagaaffiup peqataasup isumaqatigiissut manna atorunnaarsinniarsinnaavaa Naalagaffiit Peqatigiit Generalsekretæriannut allakkatigut nalunaaruteqarnikkut. Atorunnaarsitsineq atuutilissaaq ullormit Generalsekretærip atorunnaarsitsiniarnermik tigusiffianiit ukioq ataaseq qaangiuppat.

Artikel 53

Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretæriat isumaqatigiissummik matuminnga toqqortarinnittussatut toqqagaavoq.

Artikel 54

Isumaqatigiissutip matuma allassimaqqaarnera, araberisut, kineserisut, tuluttut, franskisut, russisut spaniamiutullu oqaasertamigut assigiimmik atuussinnaassusulik, Naalagaaffiit Peqatigiit Generalsekretærianni toqqortarineqassaaq.

Nangaassutit

(Qallunaatut) "Artikel 40, stk. 2 (b) (v) skal ikke være bindende i Danmark.
(Tuluttut) It is a fundamental principle of the Danish Administration of Justice Act that everybody shall be entitled to have any penal measures imposed on him or her by a court of first instance reviewed by a higher court. There are, however, some provisions limiting this right in certain cases, for instance verdicts returned by a jury on the question of guilt, which have not been reversed by the legally trained judges of the court."