English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffianit EU-mut puisut pillugit akissutaa

ICC-mi sulisoq Lene Kielsen Holm Bruxelle-mut EU-mut ataatsimiigiarluni angalavoq. Bruxelle-mi ICC sinnerlugu EU-p puisit pillugit iliuusaanut akissummik saqqummiussivoq.

"Ilissi tungissinnit puisinit pissarsianit tunisassiat killilersuiffigineqarnerat qanoq atuutsilernissaat isikkoqarpa?"

Qujavugut periarfissikkatsigut maani oqaloqatigiinnissami pingaartumi saqqummiinissatsinnut.

Kalaallit Nunaanni Canadami Alaskami Tjukotkamilu Inuit nunaminni annertungaaqisumi qangarsuummalli avatangiisit tunniussaannik atuinermikkut inuuniuteqarsimapput. Tamanna ullutsinnut kulturitta tunngavigerpiarpaa tamannalu siunissamuttaaq ingerlaavassaaq, inuussutissarsiutigummi kulturerpullu imminnut atalluinnarmata. Ullutsinni naggueqatigiit Inuit 160.000-iupput. Suut tamarmik ataqatigiinnerat inuunitsinni tunngavigiuarsimavarput.

Inuit tassaajuarsimavugut nungusaataanngitsumik tunngavilimmik avatangiisitta tunniussinnaasaannik atuisut. Sassuma Arnaa pillugu oqaluttuaatitta tamatuminnga takussutissippaatigut. Taannami tassaasimavoq avatangiisitsinnik serniginninnissatsinnik oqariartuuteqartoq, taannaammammi atuinerlunnginnissatsinnik ilitsersuussisoq, tassa akuersaarnartumik nungusaataanngitsumillu atuisariaqarnitsinnik. Ullumikkut oqaatsit tamakku tamanit atugaalersimapput aammalu nerisaqaqatigiit tunngavigalugit uumassusilinnik atuinerup aqunneqartariaqarneranik paasinnilersimaneq takussaalersimavoq. Arnaq taanna pillaasinnaanermik pissaaneqarsimavoq Inuit atuinerlullutik pilersimagaangata. Uumasut nammineq tigummiinnarsinnaasarsimavai, atuisut angakkumit ilitsersuunneqareerlutik paasinnissimanissaat tikillugu.

EU-p puisinit tunisassianik killilersuinialernera, allaat Inuit pineqannginnerannik imaqaraluartoq, ullumikkut tunitsiviit suujunnaareernerannik kinguneqarpoq. 2008-mi Nunatsinniit Canadamiillu EU-mut tunisaqartoqarsimanngiivippoq.

Kulturitta inuuniartinnitsinnit immikkoortinneqarsinnaannginnarattut uumassuseqatigiiaat aamma taamaapput. Tamarmik attuumaqatigiipput. Ilisimatusartut uagut ilisimasagut tamatuma itinerusumik paasinissaanut ilaatigut atulersimavaat. Arlaat piniaraanni allanut sunniuteqartarnera paasilersimavaat. Tamannalu uani isumakuluutitta annersarivaat.

"Ajunngitsumik isumaqarlutik" uumasunik avatangiisinillu illersuiniat suliaat "piaaraluni piaarinngikkaluarluniluunniit" paasinerlunneqarneratigut inatsisitigut malitseqartinneqarsimavoq uatsinnik eqquinerloqisumik. Uagut paasisinnaanngilluinnakkatsinnik. Sunaana uagut kukkussutigigipput? Tassami nungusaataanngitsumik atuineq tunngavigiuarsimasarput atorparput, soorlu Sassuma Arnaata tamanna oqariartuutigigaa.

Matuma isumasiuinerup kingunerisassaata inernerisassaa suua? EU-p tamanna immaqa aamma naluaa. Apeqqutissaqarpugut, ilaatigullu akissutissaannut siunneruutissaqarluta.

EU-p tamatumunnga, tassa naggueqatigiit Inuit pineqannginnerannut akisussaaffini qanoq iliuuseqarfiginiarpaa? Uagut tungitsinniik Inuit pineqannginnerisa takussutissinnissaannut aallaqqaasiutaasumik makku siunnersuutissatut taggippagut:

  • Isumaqarpugut EU-mi innuttaasunut Inuillu nunaanni innuttaasunut qaammarsaasariaqartut
  • Piniartut puisinik inuuniutillit allamut saariarnissaminnut, ilinniaqqinnissaannut aningaasaliiffigineqartariaqarput. Tunisisinnaajunnaarunimmi sumut saassagamik? Taamaammat inatsisip Inuit atugaatigut sunniutai sukumiisumik misissuiffigisariaqarpoq
  • Annaasaqarsimanerannut taarsiissuteqarnermut qanoq iliuusissamik piareersaalereertariaqarput, atuutsilinngikkaluartorluunniimmi annaasaqareeqimmata

EU-mi ilisimaneqarluarpoq silap pissusaata allanngorneratigut piniartortagut qanoq eqqornerlugaatigisut, naallu taamaakkaluartoq tusagassiutitigut tamanna eqqartorneqaraangat taamaallaat uumasunut kingunerlutsitsinera eqqartorneqartarpoq. Soorlu oqaatigereeripput uagutsinnut taamakku tamarmik ataqatigiipput, tassami arlaat pissagaanni illuata tungaa aamma eqqaaneqanngitsoorsinnaanngilaq.

Avatangiisinut ilaavugut, taassumalu allanngorneranut naleqqussartariaqarpugut. Massakkullu EU-p aalajangersagaa tamatuma qaavatigut naleqqussarfigisariaqalerparput.

EU qinnuvigissavarput allannguutit tamakku naleqqussarfiginissaannut inuuniarnitsinni aqqutissatsinni akisussaassuseqartumik takutitsivigissagaatigut.

Ilisimasassituut uumasunik illersuiniat uagut atuinitsinnik eqqorluanngitsumik assialiartaliisartut sakkussaminnik peqarluarput. Neriuutigaarput "assilissap" tamatumap eqqortumik saqqummersinnissaanut EU-mit tapersersorneqarluassalluta.

Qujanaq!