English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiat, ICC aamma WWF Nunarsuarmi Pinngortitamut Aningaasaateqarfik Aatsitassat, politikikkut akisussaaneq aamma innuttaasut peqataatinneqarnerat pillugu tamanut ammasumik ataatsimiisitsipput

Sumi: Pinngortitaleriffik – Grønlands Naturinstitut

Ulloq: Pingasunngorneq 26. september nal. 19-22:30

Piareersaasut: ICC aamma WWF

Peqataasut: ICC-meersut WWF-meersullu ilanngullugit inuit 39-iupput

Tunuliaqutaa/siunertaa: ICC Kalaallit Nunaat aamma WWF Nunarsuarmi Pinngortitamut Aningaasaateqarfik Villum/Veluxfonden-miit ukiunut marlunnut suleqatiigiilluni suliuniummut ingerlanneqartussamut aningaasaliiffigineqarput Kalaallit Nunaanni suliffissuit nutaat pillugit aalajangersaanissanut pisortatigoortumik tusarniaasarnerit aamma innuttaasut akuutinneqarnissaannut tunngassuteqartumik.

Pilersaarusiamut atatillugu sulisunik marlunnik nutaanik atorfinitsitsisoqarpoq – ataaseq ICC-imi, ataaserlu WWF Verdensnaturfond-imi – misissuinernik naammassinnittussatut, unnersuutinik suliarinnittussatut, kiisalu innuttaasut peqatigiiffiillu, Kalaallit Nunaanni suliffissuit nutaat oqallisigineqarnerini, peqataanissaannut nukittorsaasussatut.

Soqutiginninneq tamanna aviisit qulequtaannaaniinngilaq, takussutissanilu assigiinngitsuni uppernarsarneqarportaaq. Aatsitassarsiornermut Pisortaqarfiup Kalaallit Nunaannilu Naatsorsueqqissaartarfiup uppernarsarpaat, misissueqqaarnernut, ujarlernernullu akuersissutit ukiuni qulini kingullerni amerliartuinnarsimasut. Assersuutigineqarpoq uuliasiornermut akuersissutit 2002-mi tallimaasut 2012-mi 47-runngorsimasut. Soqutiginninneq tamanna aamma maani aningaasaliiffigineqartorpassuarnut takuneqarsinnaavoq. 2011-iinnarmi uuliasiortut Kalaallit Nunaanni uuliasiornerminni 4,5 mia. kr. atorsimavaat.

Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaata isumalluutaanik nunap iluaniittunik ukiuni makkunani soqutiginninnerata annertunera kisiat oqaatigineqarsinnaanngilaq. Suliniutilli ineriartortinneqartut aamma annertupput. Suliniutit annertuut arlaqartut ima annnertutigipput allaat Danmarkimi ukiualunnguit ingerlanerinnaani Storebæltikkoortumik ikaartarfiliornerit 75-it annertoqatigisinnaallugit. Uuliamillu nassaartoqassagaluarpat aningaasaliiffigisassat taakkunannga suli marloriaataannik annertunerusinnaapput.

Eqikkaaneq: Takkuttut eqeersimaaqaat apeqqutissaqarluarlutillu, taamaammat Gittep Aqqaluullu ajraluartumik apeqqutit isummersuutillu tamakkerlugit akinngitsoorpaat.

Isummersuutit apeqqutillu ilaatigut sammivaat, maannakkutut innuttaasut ilamininngui taamaallat oqallinnermut akuusut, taamaammat suliniutip matuma anguniagaa, tassa innuttaasut amerlanerusut pisuussutinik atuinermut akuutinneqarnissaat, angukuminaassasoq. Tamatuma saniatigut oqaaseqaatit apeqqutillu FN-ip nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit nalunaarutaat aamma Inuit pisuussutinik atuineq pillugu nalunaarutaat nunatsinni pisuussutinik atuinermut inatsisini atuutsinneqarsinnaanerinut tunngassuteqarput. Tamatuma saniatigut London Mining-ip Nuup avannaani Isukasiani saviminissamik piiaaniarnermut qinnuteqaataanut atatillugu innuttaasunii ataatsimiisitsinermi amigaataasut eqqunngitsullu oqaluttuarineqarput, kiisalu akitsinni Canadami Alaskamilu naggueqatitta pisuussutinik piiaanermut tunngatillugu misilittagaat qanoq uagut atorluarsinnaanerigut apeqqutigineqarluni.

ICC-mit iliuuserineqartut: Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ukiuni aggersuni, suliniutit sorliit piviusunngortinneqassanersut isummersorfigissavaat – suliniutigineqartussallu qanoq avatangiisinut atatillugu maleruagassaqarnissaat aaliangissallugu. Unammillernaqutaavorli suliffissuaqarfiit ineriartorneranni, inooqatigiit, avatangiisillu tungaatigut innimiginnittumik oqimaaqatigiissaarinissaq. Inuiaqatigiinnut siunissaq pillugu oqallissaarinissaq taamaasilluni pingaaruteqarluinnarpoq. Kalaallit Nunaanni suliffissuaqarfiit nutaat pilersinneqarnissaat, inuussutissarsiornermilu ineriartornissaq ICC-mit WWF-imiillu pisariaqartinneqartutut inissinneqarsimapput, kisiannili suliffissuaqarfinnik pilersitsinerup kinguneranik nuna, uumasullu ajoquserneqarsinnaanerat ernumassutigalugu. ICC WWF-ilu kinguaariit takkuttussat piujuartitsinermik tunngaveqartumik ineriartornermut iluaqutissaqarnissaat isumannaarniarlugu sulissuteqarput.

Pilersaarusiamut atatillugu sulissutiginiarpagut:

  • Kalaallit Nunaanni, nunanilu allani suliffissuaqarfinnik pilersitsinernit misilittakkat misissornissaat, taakkunaniillu inuiaqatigiit suliffissuarnut nutaanut tunngasunik oqallinnerni ilaanerunissaannut pitsanngorsaanissamut siunnersuutinik saqqummiussisarnissaq.
  • Suliatta inerneri, aaliangiisussanut, inuiaqatigiinnullu tamanut, saqqummiunnissai, taamaasillutalu oqallinnermut peqataanerulersitsiniarluta.
  • Kalaallit Nunaanni atortussiassarsiornermik suliniuteqarnernut oqallinnerni tusarniaanernilu tunniusimasumik peqataasarnissaq.

Aalajangiinerit/Iliuutsit: Sinerissami angalanerit kingorna nalunaarusiortoqartassaaq. Villum/Velux suliuniutit siuariartornerat pillugu ukiup affakkaartumik oqaloqatigiissutigineqartarnissaat isumaqatigiissutigineqarpoq.