English (United Kingdom)
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

Uuliamik maqisoorneq sillimaffiginiarlugu pilersaarutip naliliiffigineqarnera 2011

  • PDF-itut <media 388 - - "TEXT, ICC-review-Cairn-OSCP-2011 GL, ICC-review-Cairn-OSCP-2011_GL.pdf, 163 KB">aajuk</media> (163 KB)

(ICC taaneqaraangat isumaqartinneqarpoq ICC Kalaallit Nunaat)

Maanna ukiut aappassaat ingerlatseqatigiiffik Cairn Energy PLC (Cairn) Kalaallit Nunaata sineriaani uuliaqarneranik misissuilluni qillerisimalerpoq. Ukioq qilleriffiusoq 2011 naasimalermat ICC isumaqarpoq pisimasut misilittagaalersullu Namminersorlutik Oqartussat, Cairnip, ICC-ip aammalu suliniaqatigiiffiit allat nalaassimasaat eqikkaavigissallugit pingaaruteqartoq. Piffissanngorpoq misilittakkat taakku sunik ajunngitsunik ajortunillu ilikkagaqarfigisimanerlugit qanorlu taakku siunissami atorsinnaanerlugit takussallugu. Suliat nalilersuiffigineqarnerat tullianik uuliaqarneranik misissuilluni qillerinissamik akuersissuteqartoqannginnerani suleriaatsinik naleqqussaanermut pitsanngorsaanermullu iluaqutaasinnaapput. ICC isumaqarpoq suli pitsanngorsaasoqarsinnaasoq.

Sillimaniarnerup misissuiffigineqarnera
Kiisami Namminersorlutik Oqartussat august 2011-imi uuliamik maqisoorneq sillimaffiginiarlugu pilersaarutinik saqqummiiniarlutik aalajangermatali ICC Ocean North Canadamik suleqateqalersimavoq upalungaarsimanissamut pilersaarutit sukumiinerusumik misissorsinnaajumallugit. Siullermik pingaarutillit pingasut Harvevy Consultingimit misissuiffigineqartussatut toqqarneqarput, tamatumani immikkut ilisimasalik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsoq ingeniøritut ilinniarsimasoq uuliasiornermilu misilittagalik naliliisinneqarsimalluni. Misissugassat pingasut toqqarneqartut tassaapput:

  • Uuliaqarfiit aniasoornerisa annertussusiinik missingiinerit
  • Uuliaqarfiup siminneqartarnera
  • Qilleriviup pisinnaassusia

Misissuineq pingasuinnik nassuiaasiornermik kinguneqarpoq, taakkulu suliarineqarput upalungaarsimanissamut pilersaarutini saqqummiunneqarsimasuni paasissutissat, kiisalu uuliasiorneq pillugu internetsimi paasissutissat atorneqarsinnaasut, atortorissaarutit pissutsillu allat pillugit paasissutissat tunngavigalugit.

ICC ilisimatinneqarpoq upalungaarsimanermut pilersaarut akuerineqannginnerminni arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunit Cairnip Namminersorlutillu Oqartussat sulisitaannit akuerineqareersimasoq. Taamaammat isumaqarnaraluarpoq pilersaarut suliarilluagaasimassasoq piviusorsiortuussasorlu. Kingusinnerusukkulli pilersaarutip nunat tamalaat akornanni avatangiisit pillugit suliniaqatigiiffinnit assuarineqarneratigut sanngeeqqutaasut ersersinneqarput. Misissugassallumi pingasuusut ICC-mit misissorneqarneratigut aamma sanngeeqqutit qassissuit ersersinneqarput. Paasissutissalli ilaat isertorniarlugit allassimasut qallerlugit titarsimasorpassuit pissutigalugit pilersaarut tamakkiisumik naliliivigiuminaappoq, imaluunniit ilumut taama amigartiginersoq naliliivigiuminaalluni.

Isertuussineq ilaatigut pissutigalugu uuliamik maqisoornissamut upalungaarsimaniarluni pilersaarutip pitsaassusiata piviusorsiussusiatalu qularutigineqalernera immini tupinnartoqanngilaq. ICC-li isumaqarpoq misilittakkat tamakku katersorneqarnissaat pingaaruteqartoq aammalu suleriaatsit naliliiviginiarlugit pitsanngorsarniarlugillu oqallinnermi atorneqarnissaat pingaaruteqartoq. Isorineqartut pitsanngorsaatissatullu siunnersuutit naammassiniarneqarnissaat qularnaarumallugu upalungaarsimanissamut pilersaarutit siunissami ammanerusumik saqquminerusumillu suliarineqartarnissaat ICC-miit kajumissaarutigineqarpoq. Taamaaliornikkut maqisoornerujunnartut ilumut pitsaanerpaamik akiorniarneqarnissaat inuinnarnit silarsuullu sinneranit upperineqarnerulersinnaavoq.

Uuliap anialluni sukkassusianik missingiinerit
Uuliap aqunneqarsinnaanani aniasup ullormut nappartanik 5000 missaannik annertussuseqarnissaanik Cairnip missingiinera aniasup sukkassusianik nassuiaammi apeqquserneqarpoq. Immikkut ilisimasallup misilittakkani naapertorlugit uuttortaanerni missingiinerit marluk annikinnaagaarpasittut maluginiarpai. Aappaa tassaavoq sioqqat ikiariissaat uuliaqarfiusut issussusiitut naatsorsuutigineqartut, aappaalu sioqqat seerinerisa annertussusiat. Taamaammat Cairnip pissutsit ajornerpaaffissaatut naatsorsugai kisitsimmik ingasaassinerunngitsutut piviusorsiornerusutullu isigisaminik qaffattarlugit naatsorsorpai. Taamaaliornikkut takuneqarsinnaavoq assersuutigalugu sioqqat ikiariissaat uuliaqarfiusut isikkanik 10-nik issuneruleraangata uulia aniasoq nappartanik 5.000 annerulersartoq.

Taamaammat Cairnip suliani aallaavigalugit paasissutissanik nutarterinera kingulleq annilaarnartortaqarpoq. Qilleriffissiami Atammimmi Nuummiit 202 kilometerinik ungasissusilimmi qillerivimmi AT7-imi 113 meterinik annertussusilimmi sioqqat uuliaqarsinnaasut 53 meterinik issussusillit nassaarisimallugit nalunaarput. Kisiannili sioqqani uuliamik gassimillu malunnartoqanngilaq – Kisiannili tamatumuuna sioqqat uuliartallit itissusiisa annikinaarujussuarlugit missingerneqarsimanerat allanngortinneqanngilaq. Sioqqat uuliallit isikkanik 150-inik (45,72 meterit taamaaqataannik) issussuseqaannaraluarpataluunniit uulia anialersoq ullormut nappartanik 72.870-inik annertussuseqassaaq, sulilu annerussalluni taaneqartut 53 meterit naatsorsuutigigaanni. Taakkulu PISSUTSIT AJORNERPAAFFIANNIK Cairnip naatsorsuugaanit ullormut nappartanit 5.000-init amerlanerujussuupput. Uuliap anianerata annertussusianut suut assigiinngitsut allat apeqqutaagaluartut pissutsit ajornerpaaffigisinnaasaat sumiginnarniagassaanngilaq.

Pissutsit ajornerpaappata uuliap aniasup annertussusiata annikinaarneqarnera makkuninnga nassataqarsinnaavoq:

  • Uuliamik maqisoornerup annerujussuup akiornissaanut upalungaarsimaneq amigarsinnaavoq
  • Aniasoornerup avatangiisitigut kingunissaanik naliliinermi uulia aniasinnaasoq tamakkerluni sillimanngitsoorfigineqassaaaq
  • Aniasoornerup annerusup innarligai iliuuseqarfiginiarlugit sillimasiussat Cairnip Namminersorlutik Oqartussanut tunniussariunnagai amigarsinnaapput

ICC-ip massakkut paasisinnaaligaa tassaavoq pissutsit ajornerpaaffissaannik naatsorsuinerni uuttuutit atorneqartut assorsuaq annikinaagaasimasut. Aniasoorneq piviusorsiornerusumik akiorniarsinnaajumallugu taakku mianersornerujussuarmik amerlassusilerneqartariaqarput.

Qillikkap siminneqartarnera pillugu
Qillikkap siminneqartarnera pillugu nassuiaammi Cairnip periaaseriniagaa aammalu atortorissaarutit issittumut naleqqussusii sorpassuartigut amigartumik nassuiarneqarsimapput. Ilaatigut Cairn missingiivoq annertunerusumik uuliamik maqisoortoqarnerani qillikkamik simitsiniutit ullut 2-5 atorlugit Kalaallit Nunaaliaanneqassasut. Piffissamulli pilersaarummi oqaatigineqanngilaq apuunniarneranni maqisoorfiusumilu atorneqarnissaannut piareersarneqarneranni susoqassanersoq. Silaannakkut imaatigullu angalannermi pisussat, atortut qanoq atorneqarnissaat kiisalu suliat tamakku qanoq sivisutigisumik ingerlanneqassasut sukumiinerusumik nassuiartariaqarpoq. Aniasoornerni allani misilittakkat takutippaat kinguaattoorfiusartut piffissamillu iluatinnaraluaqisumik annaasaqarfiusartut tassaasut nunat tamalaat akornanni assartuinissamik pilersaarutit.

Aammattaaq upalungaarsimanissamut pilersaarummi paasissutissarpaaluit mininneqarsimapput, tamannalu pisariaqarpasinngikkaluarpoq. Pingaartumik paasissutissat amerlanerit kikkunnilluunniit allatigut pissarsiarineqarsinnaammata paasissutissat mininneqarsimasut uniorpallaarnagit eqqoriarneqarsinnaapput. Assersuutigalugu Cairnip erseqqinnerusumik oqaatigisimanngilaa qillikkanik simitsiniarnermi atortunik kikkut pissarsiviginiarneritik. Kisiannili Oil Spill Response Limited (OSRL) suleqatigereerpaat, aammalu atortussatik Tuluit Nunaanniit tikinnissaat oqaatigereersimavaat. OSRL-ilu immap iluani qillikkanik matusiniarnermi atortorissaarutinik Tuluit Nunaanni kisiartaalluni peqarmat taakku atortuisa atorneqarumaarnerat naatsorsuutigeqqajaanarneruvoq. Atortorissaarutit aaqqissugaapput annerpaamik 15.000 psi-nik naqitsinilimmi ullormut nappartanik 75.000 tonsinik aniasoorfiusumik atorneqarsinnaanngorlugit. Kisiannili aniasup annertussusianik annikinaaraluni missingiineq taaneqareersoq isiginianngitsoortariaqanngilaq aniasoornerlu annerusoq piviusorsiortumik akiorniarlugu periaaserineqartut naliliivigeqqinneqartariaqarlutik.

Qilleriviup pisinnaassusia pillugu
Nassuiaatit pingajuanni qilleriviup pisinnaassusia aammalu nunat tamalaat akornanni piumasaqaatinut, kaammattuutinut maleruaqqusanullu Cairnip qanoq isummernera sammineqarput. Inerniliussaq tassaavoq qillerivinni piumasaqaatit pingaarutillit soorlu American Bureau of Shippingip (Amerikami Umiartornermut Oqartussaqarfik) aammalu Det Norske Veritasip (DNV-ip) piumasaqaatigisai angallatit sorliit atorneqarnerat apeqqutaalluni naammassineqarsimapput. Taamaattorli arlaanaataluunniit Imarsiorneq pillugu Nunat Tamalaat Suleqatigiiffiata (IMO)-ip maleruaqqusaminni "Sikuusartumi umiartornermi najoqqutassiat"-ni 2002-imeersuni aammalu nutartikkani "Issittumi Umiartornermi Najoqqutassiani" 2009-imeersuni kaammattuutai malinngilai. Najoqqutassiat taakku siunnersuutaannaapput, kisiannili immami sikulimmi isumannaallisaanermut mingutsitsinermullu sammisitaallutik. Imarsiorneq pillugu Nunat Tamalaat Suleqatigiiffiat missingiivoq Imaani Isumannaallisaaneq pillugu Nunat Tamalaat Angerfigeqatigiissutaanni (isumaqatigiissut SOLAS) piumasaqaatit pioreersut saniatigut issittup imartaani sikoqartartumi silap allaanera sillimaffiginiarlugu immikkut iliuuseqartoqartariaqartoq aammalu isumannaallisaanissaq mingutsitsinaveersaarnissarlu siunertaralugit naleqquttunik piumasaqaasiortoqartariaqartoq. Ilaatigut kaammattuutigineqarpoq issittup imartaani uuliaqarneranik imaani misissuisoqartillugu angallatit sikusiutaasinnaasut issittumiluunniit atorneqarsinnaasut atorneqartassasut.

Massakkut Cairn imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit allat Kalaallit Nunaata imartaani ingerlataqartut arlaannaalluunniit naammasseqqaagassanik kaammattuutigineqartunik naammassinnissimanngillat. Tassunga taarsiullugu ingerlatseqatigiiffiit angallatinik silarlukkajuttumi atugassianik atuisarput, aasaanerani suliaminnik ingerlatsisarlutik, immap sikua nakkutiginiartarlugu, kiisalu sikunik aserorterutit illersuutitut atortarlugit, kiisalu periarfissatut kingullertut sikunik ingalatserinerit atortarlugit. Upalungaarsimanissamut pilersaarummi Cairnip 1. decemberip tungaanut qillerisarnissartik oqaatigaa, nassuerutigaalli angallatit atugassatut toqqarsimasatik atorlugit silap qanoq issusia apeqqutaalluni novemberimi qillerineq ajornassasoq. Piumasaqaatit naammassinngitsoortut illuatungilerniarlugit iliuuserineqartut ICC-imit isigalugit naammanngillat, pingaartumik issittumi avatangiisit uumassusileqarfiillu sunnertiassusiat kiisalu uumasut inunnut kulturimullu pingaassusisat eqqarsaatigalugit. Atortorissaarut pissarsiarineqarsinnaasut pitsaanerpaat atorneqarnissaat kiisalu avatangiisinut pitsaanerpaamik periaaseqarnissaq naapertorlugu ICC-ip kaammattuutiginiarpaa issittumi angalanermi Nunat Tamalaat Imarsiorneq pillugu Suleqatigiiffiata najoqqutassiai malinneqartassasut.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit aammalu uuliamik maqisoorneq
Issittumi Siunnersuisoqatigiinnissaaq uuliamik maqisoorsinnaaneq isiginiarneqarnerulersimavoq, taamaammat killeqarfiit apeqqutaatinnagit uuliamik maqisoornerit qanoq iliuuseqarfigineqarnissaat oqaluuseriniarlugu issittumi nunat arfineq-pingasuusut sinniisui 2011-imi decemberip qeqqani Sankt Petersborgimi ataatsimiipput. Uuliamik Maqisoornermut Sillimaniassaq Qanoq Iliuuseqarnissarlu pillugit Suleqatigiissitat ilaatigut siunertaraat nunat akornanni isumaqatigiissutissaq, Issittumi Imaani Uuliamik Mingutsinermut Sillimanissaq Qanoq Iliuuseqarnissarlu pillugit Isumaqatigiissummik taasaq ilusilersussallugu. Uuliamik maqisoortoqartillugu nunat pitsaanerusumik malinnaasinnaanngornissaat, kiisalu issittup imartaani uuliamik maqisoortoqartillugu sulisussanik atortussanillu nunat pitsaanerusumik noqqaasinnaanngornissaat imaluunniit ikiuussinnaanngornissaat siunertaralugu attaveqatigiinnerup suleqatigiinnerullu pitsanngorsarneqarnissaat kissaatigineqarpoq. ICC Kalaallit Nunaat nunat inoqqaavisa sinniisuattut aalajangersimasumik peqataasartuuvoq. Ataatsimiinnermi assigiinngitsut eqqartorneqarput, soorlu isumaqatigiissut qilersorsimaffiussanersoq qilersorsimaffiussannginnersorluunniit, upalungaarsimanissamut pilersaarutit ataatsimoorussat sungiusartarnerillu pilersaarutigineqartut, sinerissamik nakkutilliinerit naalagaaffimmullu isernissamut akuersissutit pillugit malittarisassat, innuttaasut uuliamik maqisoornermit eqqugaasut ammaffigineqarnerat paasissutissinneqartarnerallu, kiisalu aniasoornerit qanoq ittut isumaqatigiissutikkut malittarisassiorfigineqassanersut. Ajoraluartumik kalaallit danskillu uuliamik maqisoornermut nunat tamalaat aningaasaateqarfiliornissaannik siunnersuutigisimasaat annikitsuinnarmik tapersersorneqarpoq, kisiannili isuma siammarterniarlugu siunissamilu tapersersorneqalersinniarlugu Danmark Kalaallillu Nunaat allatigut nikallujaallutik suliniaqqissapput. Aammattaaq piumasaqaatit annerulernissaat kiisalu isumaqatigiissutip pitsaasup ammasumik pissuseqarfiusup innuttaasunillu peqataatitsiviusup atulersinneqarnissaaa ICC aamma sulissutiginiarpaa. Ataatsimiinneq tulleq marts 2012-imi Alaskami ingerlanneqassaaq, naatsorsuutigineqarporlu isumaqatigiissut kingusinnerpaamik december 2012-imi naammassineqarsimassasoq.

Piginnaasat pitsanngorsarneqarnerat
Pisuussutit pigiunnakkatta avatitsinniit soqutigineqaleriartornerat ilutigalugu Kalaallit Nunaanni pisuussutinut uumaatsunut tunngasut ineriartortorujussuupput. Ineriartornermi tassani aamma pingaaruteqarpoq sullissiviit inatsisillu suliarineqarneranni tamat oqartussaaqataaneranni malitassat malinneqarnissaat. Malerugassat suli amigaatigineqarput aammalu sutigut assigiinngitsutigut suleriaatsit pitsaanerusut kissaatigineqarlutik. Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup suliai suli qinikkaniit nakkutigineqarsinnaanngillat naak nunani amerlanerni sanilliuffiginiartakkatsinni taamaattaraluartut. Qujanartumik suleriaatsit inatsisaatsuliorfiuallaaqqunagit ammasuunissaat, saqqumisuunissaat ineriartortinneqarnissaallu ilaatigut Transparency Greenlandimiit isiginiarneqarnerulersimavoq. Namminersorlutik Oqartussat suli piginnaasaminnik ineriartortitsipput, kiisalu ICC suliniaqatigiiffittut aamma taamaaliorluni. Siunertarput tassaavoq arlaannaannulluunniit pituttorsimanata Namminersorlutik Oqartussanut allanullu inuit suliniaqatigiiffiinut immikkut piginnaasallit nunanit tamalaaneersut atorlugit naliliisartuussalluta. Kisiannili ICC suliniaqatigiiffiillu allat piginnaasaminnik qaffassaassagunik tusarniaasarnernilu peqataajuartassagunik aningaasatigut taperserneqartariaqarput. Suliniaqatigiiffiit Naalakkersuisutigoortuunngitsut inuillu suliniaqatigiiffii allat nukittorsarneqarnerat Namminersorlutik Oqartussat oqaloqatigineqartarneranni siunissami nukittorsaaqataassaaq kiisalu sulianut pingaarutilinnik ilanngusseqataaffiusassalluni taamalu pisuussutinut uumaatsunut tunngasut oqimaaqatigiinnerusumik ineriartorsinnaanngussallutik. Siunertaq taanna pillugu aningaasaateqarfimmik pituttorsimanngitsunik siulersuisulimmik pilersitsineq suliamut tassunga iluaqutaassaaq kiisalu aningaasaateqarfimmut aningaasaliisut kiisalu suliniaqatigiiffiup sulinerata imminnut qanippallaannginnissaannut iluaqutaassalluni.

ICC-ip siunnersuutigaa suliariniakkat akuerineqartinnagit uuliamik maqisoornerit upalungaarsimaffiginissaannut pilersaarutit siunissami tamanut ammasumik tusarniaassutigineqaqqaartassasut soorlu Avatangiisit Sunnerneqarnissaannik Naliliinerit aammalu Inuiaqatigiit Sunnerneqarnissaannik Naliliinerit taama pineqartartut. Tamatumuunakkut Namminersorlutik Oqartussat suut assuarinnissutaasinnaasut pitsaanerusumik akisinnaasalissavaat, taavalu innuttaasut aammalu suliniaqatigiiffiit qularnaarsinnaanngussavaat ilumut upalungaarsimanissamut pilersaarutit eqqarsaatigilluagaasut, piviusorsiortuusut tutsuuiginartuusullu. Paasissutissallu inniminisarsinnaasut sapinngisamik ikinnerpaat kisimik paasineqarsinnaajunnaarlugit titarneqartassapput, upalungaarsimanissamullu pilersaarutip sinnera kikkunnilluunniit takuneqarsinnaassalluni. Suli pitsanngorsaasoqarsinnaavoq, ICC-ip Namminersorlutik Oqartussat suliniaqatigiiffiillu allat suleriaatsinik tamakkuninnga pitsanngorsaaneq pillugu pitsaasumik paaseqatiginiartarusuppai.

Nalunaarusiat (tuluttuujusut pingasut kiisalu taakku eqikkarneri (tuluttut, danskisut kalaallisullu suliat) PDF-inngorlugit maani aaneqarsinnaapput:

  • Rig Capability <media 370 - - "APPLICATION, 9-18-11 Pew Cairn Greenland Rig Capability-1, 9-18-11_Pew_Cairn_Greenland_Rig_Capability-1.pdf, 52 KB">Nalunaarusiaq</media> (English)
  • Well Capping <media 369 - - "APPLICATION, 9-15-11 Pew Cairn Greenland Spill Plan Well Capping Memo-2, 9-15-11_Pew_Cairn_Greenland_Spill_Plan_Well_Capping_Memo-2.pdf, 25 KB">Nalunaarusiaq</media> (English)
  • Blowout Rate <media 371 - - "APPLICATION, 9-19-11 Pew Cairn Greenland Blowout Rate, 9-19-11_Pew_Cairn_Greenland_Blowout_Rate.pdf, 93 KB">Nalunaarusiaq</media> (English)
  • Nalunaarusiat <media 373 - - "APPLICATION, ICC-ONC Summary Cairn OSCP memos 2011 EN, ICC-ONC_Summary_Cairn_OSCP_memos_2011_EN.pdf, 1.3 MB">eqikkarneri</media> (English)
  • Nalunaarusiat <media 374 - - "APPLICATION, ICC-ONC Summary Cairn OSCP memos 2011 GL, ICC-ONC_Summary_Cairn_OSCP_memos_2011_GL.pdf, 69 KB">eqikkarneri</media> (Kalaallisut)
  • Nalunaarusiat <media 372 - - "APPLICATION, ICC-ONC Summary Cairn OSCP memos 2011 DK, ICC-ONC_Summary_Cairn_OSCP_memos_2011_DK.pdf, 78 KB">eqikkarneri</media> (Dansk)