English
Dansk
Kalaallisut

E-mail iccgreenland@remove-this.inuit.org
Phone +299 323632 

Silap pissusiata allanngoriartornera annertunerusumillu ilutigiilluni oqaloqatigiittariaqarnerit

Tusagassiuutinut nalunaarut, novembarip 6-anni 2014

All.: Hjalmar Dahl,  Kalaallit Nunaanni ICC-p siulittaasua

Sammivissarput aalajangerneqarpoq! Nunarsuaq tamakkerlugu agguaqatigiissillugu gradinik sisamanik kiatsinnissaa qanilliartorparput. Taamaattorli aappaagu COP 21-imik taaguuserneqartumi Naalagaaffiit Paris-imi ataatsimeersuarnissaminni inatsisitigut pituttuisumik ataatsimoorussaqarnerminnik takutitsisinnaassasut Naalagaaffiit Peqatigiit Silap Pissusaanut tunngasunik Suleqatigiissitaannit, taamatullu Naalagaaffiit Peqatigiit qullersaannit Ban Ki-moon-imit suli neriuutigineqarpoq. Tamanna Naalagaaffiit Peqatigiit piareersaataasumik København-imi ataatsimiinneranni ilaatigut oqariartuutigineqarpoq.

Pinngortitaq najugaqarfigisarput akornusersorneqarpoq

Nunatsinni uagutsinnut attuumassuteqartut - pinngortitaq, avatangiisit, inuiaqatigiit sorpassuillu allat attorneqarmata silap pissusaata allanngoriartornera imaannaanngitsumik aalassatsitsivoq. Uumasut, nunatta naasui - imartatsinniippata nunamiippataluunniit - taamatullu Issittumi pinngortitap pissusissamisut kaaviiaarnera navianartorsiortinneqarput, uumasuugunimmi imaluunniit naasuugunik silap pissusaata allanngoriartupiloorneranut naleqqussarsinnaanngillat. Imartatsinni sikusarnera navianaateqartumik annikilliartormat allaat nunatsinni uumasoq ilisarnaatigisarput nanoq tammariaannaavoq.

Kingunerisinnaasai amiilaarnartut

Issittumi ajunaarnersuusinnaasoq nunat suliffissuaqarfiusut CO2-mik aniatitsillutik ingerlatsinersuisa kinguneranik utaqqiinnartoq Inuit Issittormiut Siunnersuisoqatigiiffiata (ICC) ukiorpassuanngortuni nunarsuarmioqatitsinnut saqqummiunniartarsimavaa. Taammaattorli kingumut, kiisalu kingumut silap pissusiata allanngoriartornerata kingunerisai, silap pissusaata allanngorujussuarnera taamatullu nunarsuaq tamakkerlugu imartat qaffakkiartorneri, nunarsuup ilaani panernersuarmit eqqugaasarnerit, tamakkulu malitsigisaannik ilaatigut nappaatit, angerlarsimaffeerunnerit sakkulersorlunilu aporaattarsinnaanerit nunanit suliffissuaqarfiusunit misigineqalermata oqariartuutigut tusaaniarneqartalerput.

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni tassanilu ataatsimiitsitaliarpassuarni Issittumi pissusiviit qulaajanernerini ingerlaqqinnissamullu aqqutissiuinerni ICC tamatigut pimoorussilluni suleqataasarsimavoq. Tamatumani ilaatinneqarpoq Issittoq tassaassanngimmat pinngortitarsuaq eqqissisimatitsivik, paarlattuanilli ingerlaqqinnermi iliuutsit ineriartortitsinermik nassataqarniartussat illersorneqarsinnaassasut piujuaannartitsinerlu toqqammaviussasoq.

Ilutigiilluni oqaloqatigiinnissaq qaammarsaanissarlu pingaaruteqarput

Paris-imi COP 21 ingerlanneqalerpat iluatsitsilluarnissaq inatsisitigullu pituttuisumik isumaqatigiissusiortoqarnissaa ICC-mi neriuutigaarput. Periarfissaq atorlugu naalagaaffiit kingumut isumaqatigiissinnaassanngippata uagut Issittormiut taakkuinnaangilagut ernumatissaqartussat.

Tamassumali pisussap tungaanut danskit naalakkersuisui Namminersorlutillu Oqartussat kajumissaarussuppavut, ilaatigut aalisarnerup tungaatigut assigiinngitsutigut naleqqussaanissaq pillugu qaninnerusumik oqaloqatigiittaleqqullugit, tassanimi aalisarnerup iluani pissutsit allanngoriartornerat malugineqalereermat. Taamatuttaaq nunatsinni aningaasarsiornerup nukittorsarneqarnissaa siunertaralugu attaveqaqatigiinnerup piorsarneqarnissaa pillugu suleqatigiinnissaq piukkunnaateqarluinnarpoq. Taamaattorli immikkut isigisariarpoq pinngortitaq uatsinnut tassaammat nerisassatsinnik aallerfigisarput, tamassumalu tungaatigut immikkut illuinnartumik iliuuseqartoqartariaqarluni. Silap pissusaata allanngoriartorneratigut uumasut allatut nikeralernerat, pisuussutinut uumassusilinnut attuumassuteqarnitta allannguuteqarnera, kiisalu taamaanneratigut suut sunniutaasinnaanersut, assersuutigalugu peqqissutsimut il.il. pillugit siammasissumik qaammarsaasoqarnissaa ICC-mit aamma siunnersuutigineqarpoq.